Sydänpotilaiden jatkohoidolla on saatu aikaan hyviä tuloksia Ruotsissa, mutta meillä Suomessa tilanteessa on parantamisen varaa. Mitä naapurimaassa tehdään paremmin?
Euro Heart Index -tilaston mukaan Ruotsi on sydänpotilaan hoidossa ja kuntoutuksessa EU-maiden ykkönen, Suomi puolivälin tienoilla sijalla 14. Meillä sydäninfarktin saanut potilas saa hyvää hoitoa, mutta akuuttivaiheen jälkeisessä jatkohoidossa on paljon parannettavaa.
Skånen yliopistollisen sairaalansydänkuntoutusyksikön lääketieteellinen johtaja Margrét Leósdóttir korostaa seurannan merkitystä.
- Jos hoitoa ja sen laatua ei mitata, ei voida tietää, mikä toimii ja mikä ei – ja mitä näin ollen pitäisi kehittää, Leósdóttir toteaa.
Hoitopolut saumattomiksi
Yksi syy siihen, että sydänpotilaiden jatkohoito ei Suomessa toteudu tarpeeksi hyvin, on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen kuilu. Siihen on potilaan liian helppo pudota.
Ruotsissa lähes 80 prosenttia alle 80-vuotiaista sydäninfarktipotilaista osallistuu kuntoutukseen, jossa potilaan hoitopolku määritellään tarkkaan.
- Sairaalahoidon jälkeen ensimmäinen käynti terveydenhuollon ammattilaisella on jo noin kahden viikon kuluttua kotiutumisesta. Näin infarktin akuuttihoidosta ei ehdi kulua liian pitkää aikaa, Leósdóttir sanoo.
Kuntoutukseen kutsutaan Ruotsissa kaikki sydänpotilaat, eikä seurantakäynnin varaaminen jää potilaan vastuulle, kuten meillä.
- Kuntoutusohjelmamme kestää kokonaisuudessaan useasta kuukaudesta vuoteen ja sen aikana potilasta tuetaan monesta näkökulmasta. Moniammatillisiin sydänkuntoutustiimeihin kuuluu kardiologin lisäksi sydänhoitaja ja fysioterapeutti, usein myös ravitsemusterapeutti ja psykologi.
Suomessa toimivat hoitopolut ovat usein syntyneet paikallisen aktiivisuuden tuloksena, kun alueen terveydenhuollon ammattilaiset ovat lähteneet kehittämään asiaa. Hoitopolkuja ei ole kehitetty systemaattisesti, ja siksi niissä on isoja alueellisia eroja.
Rekisteritiedon merkitys korostuu
Ruotsissa sydänpotilaiden hoito raportoidaan yhteisten käytäntöjen mukaisesti SWEDEHEART-rekisteriin. Rekisteritieto päivittyy verkkoon jatkuvasti ja se on kaikkien saatavilla.
- SWEDEHEART-rekisterissä julkaistaan sairaalakohtaisesti tiedot hoidon ja seurannan laadusta. Sen lisäksi, että tietoa voi vertailla sairaaloittain, sitä voi verrata myös edellisiin vuosiin. Dataa on kerätty rekisterin perustamisesta saakka vuodesta 2005, Leósdóttir sanoo.
Meillä eduskunta hyväksyi maaliskuussa lain sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, ja sen myötä kansallisten laaturekisterien rakentaminen on nyt mahdollista. Oma haasteensa tiedon toisiokäytössä on se, että potilastietojärjestelmät eivät nykyisellään välttämättä keskustele kovin hyvin keskenään.
Digitalisaatio luo kuitenkin haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia. Sydänkuntoutuksen tueksi voidaan kehittää verkkosovelluksia ja potilasohjeet, jotka saattavat kotiutumisvaiheessa jäädä lukematta, löytyvät helposti nettisivuilta.
Kuntoutus on tiimityötä
Ruotsin laaturekisteritiedon myötä on voitu tarkastella tarkemmin sitä, mihin tiettyjen sydänkuntoutusyksiköiden toisia paremmat tulokset perustuvat tai mitä niissä on tehty toisella tavalla kuin muissa.
Mikä siis on ruotsalaisen sydänkuntoutuksen menestyksen resepti?
- Tutkimuksessa nousi esiin muutama seikka. Yksi on sydänhoitajan rooli: sillä on merkitystä potilaiden hoitotavoitteisiin pääsyn kannalta, kuinka autonomisesti hoitaja voi tehdä päätöksiä esimerkiksi potilaan lääkityksen suhteen.
Ruotsin parhaiten toimivissa kuntoutusyksiköissä on selkeät roolit ja työnjako. Kardiologin ja sydänhoitajan yhteistyö on aitoa tiimityötä.
- Parhaat tulokset saatiin sellaisilla malleilla, joissa kardiologeilla ja sydänhoitajilla oli säännölliset keskusteluajat potilastapausten läpikäymiselle. Sydänhoitaja voi olla pitkälti vastuussa potilaan hoidon koordinoinnista käytännössä, mutta lääkärin tuki on tärkeää, Leósdóttir summaa.
--
Tutkimustietoa: - Euro Heart Index 2016, Secondary Prevention Index 2017, Health Consumer Powerhouse Ltd. - Bäck M, Hagström E, Hedelin R and Leosdottir M on behalf of the SEPHIA working group. SEPHIA – Secondary prevention following coronary intensive care. SWEDEHEART Annual report 2018. www.swedeheart.se - Wallert J ym. The secondary preventive heart school intervention and long-term outcome after myocardial infarction. An abstract, ESC 2018.
--
FIN-C-NPS-0619-075753-0619