Uudet eurooppalaiset dyslipidemioiden hoitosuositukset ovat entistä tiukemmat. LDL-pitoisuuksissa pitää tähdätä matalalle.
Kolesterolikeskustelu nostaa päätään aika ajoin – ja hyvä niin. Tärkeistä asioista pitää puhua. Nyt keskusteluun tuovat uutta pontta Euroopan kardiologisen seuran (ESC) alkusyksystä julkaistut päivitetyt dyslipidemioiden hoitosuositukset.
Näkymätön riskitekijä
Kohonnut veren LDL-kolesterolipitoisuus on tärkein yksittäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Sitä pyritään aina ensisijaisesti laskemaan ruokavaliohoidolla. Jos se ei riitä, lääkäri kirjoittaa statiinireseptin.
Tässä on solmukohta: potilas ei huomaa lääkkeen ottamisesta mitään välitöntä hyötyä, jollei hän ole kiinnostut seuraamaan rasva-arvojaan – niissä vaikutus kyllä näkyy. Jos vielä työkaveri puhuu kahvipöydässä kovaan ääneen kolesterolilääkkeiden turhuudesta, lääke jää helposti ottamatta.
Tiedämme, että sosiaalisen ympäristön vaikutus hoitomyöntyvyyteen on merkittävä. Lääkärin tehtävä on saada potilas ymmärtämään syyt hoitopäätösten taustalla ja kertoa, miksi hoidon toteuttaminen on tärkeää. Eikä tämä ole välttämättä ollenkaan helppo tehtävä.
Tavoitteet tiukentuivat
ESC:n uusissa hoitosuosituksissa potilaat on edelleen jaettu neljään riskiluokkaan (low, moderate, high ja very high), mutta näistä kolmessa LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitteet ovat tiukentuneet. Erittäin korkean riskin potilaille suositellaan nyt alle 1,4 mmol/l pitoisuutta aikaisemman alle 1,8 mmol/l sijaan. Korkean riskin potilailla suositus laski alle 1,8 millimooliin litrassa ja kohtalaisen riskin potilailla alle 2,6 millimooliin litrassa. Vain matalan riskin potilaiden suositus jäi ennalleen 3,0 millimooliin litrassa.
Tämän lisäksi sekä erittäin korkean että korkean riskin potilaiden pitäisi myös saavuttaa LDL-pitoisuudessa vähintään 50 prosentin lasku lähtötilanteesta. Jos potilas saa kahden vuoden sisällä kaksi sydäntapahtumaa, LDL-pitoisuuden laskua alle 1 millimooliin litrassa on uusien suositusten mukaan harkittava lähtötasosta riippumatta.
Matalampi on parempi
Viime vuosina on tutkittu erittäin alhaisten verenkierrosta mitattujen LDL-kolesterolipitoisuuksien vaikutuksia kardiovaskulaaritapahtumiin. Pitkäaikaisen ja hyvin pienen pitoisuuden haitoista ei ole vielä varmaa tietoa, mutta tähänastisia tuloksia nollaa lähestyvistä LDL-kolesterolipitoisuuksista pidetään rohkaisevina: niiden ei ole todettu merkitsevästi lisäävän haittatapahtumia.
Kolesterolista keskusteltaessa on myös hyvä muistaa, että vastasyntyneellä lapsella LDL-pitoisuus on alle 1 mmol/l. Kirjallisuudessa on myös esimerkkejä siitä, että ihminen pärjää koko elämänsä lähellä nollaa olevilla LDL-pitoisuuksilla.
Dyslipidemioiden Käypä hoito -suosituksessa on suuren riskin potilailla LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitteeksi asetettu 1,8 mmol/l. Tutkimusnäyttö puoltaa kuitenkin tätä matalampien LDL-arvojen tavoittelua.
LDL-kolesterolipitoisuuksien hoidon ja tavoitearvojen tueksi tarvittava tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Vaikeaselkoiset tutkimustulokset eivät kuitenkaan välttämättä riitä vakuuttamaan potilasta siitä, että elintapamuutoksiin ja mahdolliseen lääkehoitoon on aidosti tärkeää sitoutua. Ymmärrys näkymättömästä riskistä on tuotava osaksi potilaan arkea. Miksi korkeaa LDL-kolesterolipitoisuutta kannattaa hoitaa? Esimerkiksi siksi, että kaikilla meillä on elämässämme iloa ja onnea tuovia asioita, joista haluamme olla paikalla nauttimassa jatkossakin.
--
Lue lisää:
Euroopan kardiologisen seuran (ESC) hoitosuositukset:
- 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias: lipid modification to reduce cardiovascular risk. Eur Heart J 2019;00:1–78. doi:10.1093/eurheartj/ehz455
- Dyslipidemiat. Käypä hoito suositus. 2017
Tutkimustuloksia:
- Masana L ym. J Clinl Lipidol 2018;12:292–299
- Giugliano RP ym. Lancet 2017;390:1962–71
- Zhao Z ym. Am. J. Hum. Genet. 2006;79:514–523
Kirjoittaja: Saija Silvola, lääketieteellinen johtaja, Amgen
--
FIN-PS-NPS-1119-079828