Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Syöpähoitojen kehittyminen: mahtava onnistuminen ja valtava haaste

Syöpäsairauksien hoidot kehittyvät ja yhä useampi syöpäpotilas voi elää sairaudesta huolimatta pitkään. Tämä on loistava uutinen. Samaan aikaan tämä onnistuminen on luonut yhteiskunnalle suuren haasteen: miten varmistetaan tarvittavat resurssit tasa-arvoiselle ja hyvää elämää ylläpitävälle hoidolle?

Syöpä on nykyisin moninaisempi sairaus kuin mitä olemme tottuneet ajattelemaan. Ennen syöpään kuoltiin tai siitä parannuttiin. Kehittyneempien syöpähoitojen myötä tilanne on kuitenkin muuttunut ja yhä useampi ihminen elää syövän kanssa pitkään.

Näistä lähtökohdista katsoen syövän hoito lähentyy kroonisten sairauksien hoitoa.

Kuvaava esimerkki tästä on myelooma, jonka hoitoon on tullut viime vuosina useita uusia lääkehoitoja. Oikein ajoitetuilla uusilla myeloomahoidoilla on päästy tilanteeseen, jossa potilas voi elää sairauden kanssa entistä pidempään.

Hoidon oikeaan kohdistamiseen tarvitaan tietoa

Kun syövän kanssa eletään pidempään, potilaiden prevalenssi eli hoidettavien tapausten määrä luonnollisesti kasvaa. Näin on käynyt myös myeloomapotilaiden kohdalla. Kun potilaita on enemmän, heitä käy enemmän hoidoissa poliklinikoilla ja tähän tarvitaan enemmän resursseja, hoitohenkilökuntaa ja hoitotiloja.

Myeloomassa lääkehoidot toteutettiin aiemmin lähes aina osastolla ja potilaat olivat pitkiä aikoja sairaalahoidossa. Nykyään uudet hoidot voidaan toteuttaa polikliinisesti, joten osastohoidon tarve on vähentynyt ja aiemmin sairaalapäiviin käytetty resurssi on vapautunut hoidon muille tarpeellisille osa-alueille.

Haasteen resurssien riittävyydelle luokin nyt se, että myeloomahoidot ovat nykyään pitkiä, joten lääkehoitokustannuksiin muodostuu kasvupainetta. Hoidot tulee pystyä kohdistamaan vaikuttavuuteen perustuen, elämän laatua ylläpitäen. Tätä varten tarvitaan sairauskohtaisia laaturekistereitä, joiden avulla voidaan seurata, miten hoidot reaalielämässä tehoavat suomalaisilla potilailla ja onko annetun hoidon potilasvalinta ollut oikea.

Yhteiset käytännöt varmistettava

Miten yhteiskunta pystyy vastaamaan tähän kasvavan hoitotarpeen haasteeseen ja takaamaan potilaille tasa-arvoisen hoidon?

Kansallisten hoitosuositusten tavoitteena on taata samanlainen hoito riippumatta siitä, missä päin Suomea potilas asuu. Toteutuksen haasteena saattavat on sairaaloiden erilaiset resurssit eli se, onko edellytykset hoitosuosituksien käytännön toteuttamiseksi ylipäänsä olemassa jokaisessa sairaallassa. Tilanne on korjattavissa resurssien tarveperusteisuudella – kansallisten hoitosuositusten mukaisen hoidon tarpeen ilmaantuessa, hoidolle turvataan sille hyväksytty hoitoresurssi.

Keskussairaaloissa muutama lääkäri hoitaa laajaa kirjoa eri syöpätauteja, jolloin haasteena voi olla oman tietotaidon ylläpito sekä työajan ja jaksamisen riittävyys. Toisaalta on tärkeää, että keskussairaaloissakin hoidetaan potilaita, eikä kaikkea hoitoa keskitetä isompiin yksiköihin, jolloin potilaiden matkoista tulisi kohtuuttomia.

Hoitopolkujen toimivuus on keskeistä myös syövänhoidossa. Ihanteellisinta olisi, jos alueen sairaaloille luodaan mahdollisuus toteuttaa sovitut hoidot yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti ja laskien painetta yliopisto- ja keskussairaaloilta.

Tutkimustyö on turvattava

Merkittävä mahdollisuus tarjota potilaille uusimpia hoitovaihtoehtoja ja pysyä kehityksen kärjessä on tutkimustyö. Tutkimuksen toteuttavan tahon kustantaessa lääkkeet täysimääräisesti saadaan tutkimusten kautta käyttöön uusimpia lääkkeitä sairaalan lääkekassaa lainkaan kuluttamatta ja näin helpotusta lääkebudjetteihin.

Harvalla lääkärillä kuitenkaan on mahdollisuuksia – tai voimia – tehdä kliinistä tutkimustyötä oman päivätyön ohella. Tulisi saada lisää lääkäreitä, jotka voivat käyttää osan työajastaan tutkimuksen tekoon.

Tärkeässä asemassa ovat myös lääketutkimusta koordinoivat tutkimushoitajat. Heidän määrään investointi olisi pieni lisäkustannus, mutta lääketutkimuksen edellytykset kasvaisivat merkittävästi vapauttaen oleellisesti lääkäreiden aikaa varsinaisen tutkimustyön tekemiseen.

Potilaiden rooli muuttuu ja painoarvo kasvaa ikääntyvässä Suomessa

Väestömme ikääntyy, ja eri sairauksien hoitojen kehittymisen sekä potilaiden elämänlaadun parantumisen myötä iäkkäiden ihmisten rooli ja merkitys yhteiskunnassa muuttuu. Ikäihmiset ovat entistä enemmän aktiivisia kuluttajia: käyvät teatterissa ja konserteissa, matkustavat, käyttävät hyvinvointipalveluja, auttavat lastenlastenhoidossa, mahdollistavat vanhempien työssäkäynnin. Listaa voisi jatkaa yhä pidemmäksi.

Mielikuva iäkkäästä syöpäpotilaasta on siis vanhentunut, tilalle tarvitaan uusi.

Pitkissä syöpähoidoissa korostuu potilaan elämänlaadun merkitys. Taannoin teettämässämme kyselytutkimuksessa niin lääkärit, päättäjät kuin suuri yleisökin olivat sitä mieltä, että myös parantumattomasti sairaiden syöpäpotilaiden hoitoon pitää panostaa.

--

Kirjoittajat:
Timo Seppälä, yhteiskuntasuhdejohtaja, Amgen
Saija Silvola, lääketieteellinen johtaja, Amgen

--

FIN-PS-CARF-1019-078572-10/19

Logo: Amgen

Amgen

Amgen on bioteknologiaan erikoistunut lääkeyritys ja terveydenhuollon ratkaisuja kehittävä palveluyritys. Tuotamme terveyttä kehittämällä edistyksellisiä biologisiin lääkkeisiin perustuvia hoitoja ja luomalla uudenlaisia palveluita ja yhteistyömalleja niiden tueksi.

Tahdomme haastaa terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisia ja toimijoita ajattelemaan asioita uudella tavalla ja löytämään yhdessä uusia, entistä fiksumpia toimintatapoja.

Tiivistimme visiomme tulevaisuuden terveydenhuollosta yhdeksään teesiin. Tutustu ja pohdi, oletko kanssamme samoilla linjoilla.

Amgenin yhdeksän teesiä tulevaisuuden terveydenhuollosta. 

Katso kaikki sisällöt »