Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Astman taustalla on usein allergioita ja ne kannattaa selvittää

Astmaa tutkittaessa on aina tärkeä tutkia kokonaisuutta. Astman taustalla voi monesti olla allergioita, ja ne on hyvä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Allergiataipumuksen selvittäminen kuuluu perusterveydenhuoltoon, ja selvittämiseen voidaan käyttää erilaisia testejä.

Kun astmaa aletaan perusterveydenhuollossa selvittää, potilas on tyypillisesti hakeutunut hoitoon esimerkiksi pitkittyneen yskän, hengenahdistuksen tai toistuvan flunssan takia. Oireita aiheuttavia ärsykkeitä ovat tyypillisesti hengitystietulehdusten lisäksi fyysinen rasitus, siitepölyaika, eläinkontaktit, pöly, pakkanen tai savut/käryt. Koska mahdollisia vaikuttavia syitä ja ärsykkeitä on monia, on tärkeää siis tutkia kokonaisuutta. Tämän takia tulisi aina pyrkiä selvittämään myös potilaan allergiataipumus, muistuttaa keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Pallasaho.

Astman perustutkimukseen kuuluu allergiataipumuksen selvittäminen.

Allergiataipumuksen selvittämisen voidaan sanoa olevan yhtä tärkeää kuin sen selvittäminen tupakoiko potilas tai mikä hänen ammattinsa on, kertoo Pallasaho. Muita selvitettäviä tekijöitä ovat esimerkiksi potilaan sukuhistoria eli onko lähisuvussa astmaa tai allergioita, ja mahdolliset kotieläimet. Myös potilaan muut sairaudet ja lääkitys ovat tärkeitä, samoin mahdollinen särkylääkeyliherkkyys.

Astmojen kirjo on laaja

Aikuisten astmat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, allergiseen ja ei-allergiseen astmaan. Arvioiden mukaan noin puolet aikuisten astmoista on allergista ja toinen puoli ei-allergista astmaa. Allergisessa astmassa potilaalla on allergiataipumus, ei-allergisessa sitä ei ole. Allerginen astma on yleensä taudinkuvaltaan lievempi, esimerkiksi kausiluontoinen koivuallergiaan liittyvä astma, joka oireilee vain tiettyyn aikaan vuodesta. Muita fenotyyppejä ovat mm. lihavuuteen tai tupakointiin liittyvä astma sekä naisilla hormonaalisiin tekijöihin liittyvä astma. Lisäksi on muistettava ammattiastman mahdollisuus, esimerkiksi leipurilla, joka työssään altistuu jauhoille. Erityistä huomiota seurannan suhteen on kiinnitettävä haastavampiin astman fenotyyppeihin, esimerkiksi astmaan, johon liittyy nenän polyyppitauti ja särkylääkeyliherkkyys.

Allergiataipumuksen selvittäminen toteutuu nykyään melko hyvin perusterveydenhuollossa

Päävastuu astman diagnosoinnissa on perusterveydenhuollolla, eli tyypillisesti diagnoosi tehdään terveysasemalla tai työterveydessä. Erikoissairaanhoitoon turvaudutaan, ellei diagnoosi selviä perusterveydenhuollossa tai potilaan astma ei pysy hallinnassa.

Astmaa epäiltäessä lähdetään perusterveydenhuollossa liikkeelle diagnostisella PEF-seurannalla ja spirometrialla, lisäksi tulisi katsoa röntgenkuva keuhkoista muiden sairauksien poissulkemiseksi. Tärkeää on myös tarkistaa verenkuva ja eosinofiilisten valkosolujen määrä. Erikoissairaanhoidossa avuksi voidaan tarvittaessa ottaa lisätutkimuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi keuhkoputken metakoliinialtistuskoe ja uloshengitysilman typpioksidimittaus, sekä erilaiset rasituskokeet, listaa Pallasaho.

Perusterveydenhuollossa allergiataipumuksen selvittäminen onnistuu hyvin verikokeilla.

Aiemmin paljon käytettyjä prick-ihopistokokeita ei yleensä tehdä perustasolla, sillä allergiataipumus selviää hyvin verikokein otettavilla tutkimuksilla. Ihopistokokeita tehdään erityistapauksissa, koska kaikkia allergioita ei voida selvittää verikokeella. Esimerkiksi lääkeallergioita tutkitaan ihopistokokeella erikoissairaanhoidossa. Yleisimmät allergian aiheuttajat Suomessa ovat lehtipuut, heinät sekä kissat ja koirat, ja nämä voidaan testata spesifein IgE-määrityksin esimerkiksi IgE-pölyerittelynä. Allergiataipumus on tärkeä muistaa tutkia astmaan liittyvien perustestien yhteydessä.

Potilaan ohjaus on tärkeää

Verikokein tehtävä allergiatutkimus kuuluu perustutkimukseen, ja se pitäisi aina tehdä astmaa epäiltäessä. Astman kansallinen käypä hoito -suositus linjaa päävastuun diagnostiikasta ja hoidosta olevan perusterveydenhuollossa, jossa allergiakartoitus siis pitäisi tehdä. Erikoissairaanhoito ottaa ohjat, jos diagnoosia ei saada selväksi, potilaan astmaa ei saada hallintaan normaalilla lääkityksellä tai herää epäily ammattiastmasta.

Diagnoosin jälkeinen potilaan ohjaus on hyvin tärkeää. Potilaan pitää ymmärtää millainen sairaus astma on, miten sitä hoidetaan ja miten hän voi itse siihen vaikuttaa. Tärkeää on esimerkiksi ymmärtää ero hoitavan lääkkeen ja avaavan lääkkeen välillä, miten lääkitystä säädellään ja miten puhallusarvoja mitataan sekä se, miten lääkitystä muutetaan voinnin ja puhallusarvojen perusteella. Allergisen potilaan kohdalla on varmistettava myös, että allergiat ovat hyvässä hoidossa, koska sillä on suuri merkitys astmankin kannalta. Onnistunut potilaan ohjaus on avainasemassa siinä, miten hyvin potilas sairauden kanssa pärjää.

Logo: Mediuutiset Studiovieras

Mediuutiset Studiovieras

Katso kaikki sisällöt »