Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Sosiaali- ja terveysala suurten ratkaisujen äärellä

Avautuvatko julkisen sektorin palvelumarkkinat yksityisille palveluntuottajille ja miten kunnat pärjäävät kustannusten noustessa? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastelee Suomen sosiaali- ja terveysalan strateginen toimialakatsaus 2020.

Kotihoito olisi yksityisille palveluntuottajille miljardin euron markkina, jos vain toimintaedellytykset olisivat kohdallaan. Vanhusten elinkaarimalli toisi kunnille merkittäviä säästöjä hoiva-alalla, jos tehostetusta asumisesta siirryttäisiin kohti kevyempiä tuetun asumisen muotoja.

– Kunnilla alkaa olla kiire löytää parempia ratkaisuja vanhusten palveluiden kehittämiseen, jotta ne voivat vastata kustannuspaineeseen väestörakenteen ikääntyessä.

Näin sanoo asiantuntija Jussi Ailisto liikejohdon konsultointitoimisto VALORista. VALOR on laatinut Alma Talent Tietopalveluiden kanssa Suomen sosiaali- ja terveysalan strategisen toimialakatsauksen vuodelle 2020, joka on juuri julkaistu.

Ylimmän johdon strategiatyöskentelyyn suunniteltu analyysi tarjoaa kattavan esityksen sote-toimialan keskeisimmistä kysymyksistä ja yrityksistä. Yritysten tiedot pohjautuvat tuoreisiin tilinpäätöstietoihin, jotka Alma Talent Tietopalvelut on oikaissut. Muun muassa liikevaihtoa ja kannattavuutta mittaavat tunnusluvut antavat luotettavan ja vertailukelpoisen kuvan yritysten liiketoiminnasta ja kehityksestä alalla.

Toimialakatsaus on kuitenkin paljon muutakin kuin kovia lukuja. Se asettaa sote-toimialan kansantaloudelliseen kehykseen ja porautuu segmenttikohtaisesti hoiva- ja terveyspalveluiden kehitykseen. Kotimaan lisäksi katsaus kurkistaa lähimaiden markkinoille, erityisesti Ruotsiin. Voisiko Suomi oppia jotain naapurimaastaan esimerkiksi yksityisten palveluntuottajien hyödyntämisessä?

Kysymys on kiperä erityisesti julkiselle sektorille, jonka on löydettävä ratkaisuja kasvavan palvelukysynnän ja kustannusten nousun tuomiin haasteisiin.

Yrityskentän konsolidaatio jatkuu vahvana

Sote-toimiala on voimakkaassa muutoksen tilassa, mikä ilmenee alan pitkälle edenneessä yhdistymisessä. Isot yritykset ostavat pieniä. Lisäksi juuri toteutunut Mehiläisen ostotarjous Pihlajalinnasta muokkaa kilpailukenttää.

– Yksityisen puolen isot toimijat ovat kasvaneet vahvasti, ja niiden kannattavuus on positiivista, tosin hoivakriisi on heikentänyt hoivatoimijoiden kannattavuutta, Jussi Ailisto toteaa.

Katsauksen keskeinen viesti on, että lähivuosina yksityisen palveluntuotannon rooli kasvaa entisestään julkisrahoitteisissa palveluissa. Lisäksi perinteisissä yksityisrahoitteisissa terveyspalveluissa yrityksillä on edelleen hyvät toimintanäkymät erityisesti työterveys- ja vakuutusmarkkinalla.

– Pienet kunnat eivät voi odottaa valtakunnallista sote-ratkaisua, ja heidän näkökulmastaan vaarana on, että lähipalvelut karkaavat isoihin kasvukeskuksiin. Oletettavasti kunnat hakevat ratkaisuja yksityisten toimijoiden kanssa turvatakseen lähipalvelut ja hillitäkseen kustannusten nousua, Ailisto jatkaa.

Valtakunnallisesti hyvätuloiset työssäkäyvät hyödyntävät työterveyden palveluja sekä vakuutusrahoitteisia terveyspalveluja entistä enemmän. Vapaaehtoisia vakuutuksia oli vuonna 2011 noin 890 000, kun vastaavasti vuonna 2017 vakuutuksia oli noin 1,2 miljoonaa. Merkittävä osa kasvusta selittyy työnantajien ottamilla vakuutuksilla. Trendi on se, että asiantuntijaorganisaatiot ottavat henkilöstölleen vakuutuksia, kun taas esimerkiksi matalapalkkaisilla aloilla se ei ole yleistä.

– Terveyspalvelujen eriarvoistuminen tulee jatkumaan. Huonoimmassa asemassa olevat turvautuvat julkiseen terveyshuoltoon, ja hyväosaiset käyttävät ohituskaistaa, Ailisto selventää.

Tästä seuraa kysymys siitä, miten kunnat pystyvät takaamaan tasa-arvoiset palvelut asukkailleen. Jo nyt palveluiden saatavuus vaihtelee jyrkästi pienten paikkakuntien ja kasvukeskusten välillä. Monilla kunnilla on vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä terveyskeskuksiin ja löytää rahoja ict- ja kiinteistöinvestointeihin.

Digitaalisuus vahvistuu terveyspuolella

Eroja löytyy myös digitaalisuuden hyödyntämisessä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Työterveystoimijat ovat VALORin arvion mukaan huomattavasti edellä digitaalisten palveluiden tarjonnassa julkiseen perusterveydenhuoltoon verrattuna. Digitaalisuus on silti iso kysymysmerkki myös yksityisille toimijoille. Asiakkaiden ohjaaminen digitaalisten palvelujen pariin yksityisrahoitteisissa palveluissa voi nimittäin olla kaksiteräinen miekka: se voi synnyttää bisnestä mutta myös syödä sitä.

Strategiakatsauksen mukaan digitaalisuus lisää bisnesmahdollisuuksia erityisesti terveyspalveluissa, mutta ei niinkään hoivapalveluissa.

– Hoivapuolella digitaalisuutta kiperämpi kysymys liittyy palvelurakenteen, -integraation ja uusien palvelumallien kehittämiseen. Vanhusten elinkaaripalvelut voisivat olla avainkonsepteja, Ailisto esittää.

Vanhushoivaa voisi tarkastella sote-palveluiden elinkaarimallina, joka tyypillisesti alkaa 75-vuotiaiden kohdalla satunnaisella kotihoivalla ja kasvaa tarpeen mukaan useaan viikkokertaan. Asiakas siirtyy tehostettuun palveluasumiseen, kun kotihoiva ei enää riitä palvelutarpeen kattamiseen. Elinkaarimallissa pitäisi pystyä optimoimaan ikääntyneen hoiva- ja terveyspalvelut ja pyrkiä aktiivisesti ennalta ehkäisemään raskaimpien palveluiden tarvetta.

– Tehostettu palvelurakenne ei ole meillä kestävällä pohjalla. Ratkaisu olisi siirtyä kevyempiin hoitomuotoihin ja pyrkiä johtamaan asiakkaan hoiva- ja terveyspalvelutarpeita kokonaisvaltaisesti. Tämä edellyttää uudenlaista lähestymistapaa kuntajärjestäjiltä.

Julkisen sektorin toteuttama kotihoiva on lisäksi hyvin kallista ja ongelmallista: henkilöstön suuri vaihtuvuus ja korkeat sairauspoissaolomäärät ovat merkkejä heikoista toimintatavoista ja huonosta johtamisesta. Kunnat eivät ole VALORin käsityksen mukaan osanneet hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia kotihoivassa, mikä selittyy osittain julkisen sektorin puutteellisesta tuottajaohjauksesta sekä hankintaosaamisesta. Ailisto penääkin julkisen puolen ostajilta lisää rohkeutta ja halua uudistaa palvelurakennetta. Yksityisiä palveluntuottajia tulisi hyödyntää järkevästi vahvoin tuottajaohjauksen keinoin.

Sote pakottaa kunnat toimimaan

Katsaus arvioi, että edellisen hallituksen aikana kaatunut sote-uudistus ei tule jatkumaan merkittävästi nykyisellä hallituskaudella. Kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole kuitenkaan aikaa jäädä odottelemaan lainsäädännön edistymistä, vaan ne tekevät omia rakenteellisia muutoksia, jotka voivat olla esimerkiksi yhdistymisiä ja kevyitä monituottajuusmalleja. Jälkimmäiset tarkoittavat muun muassa palvelusetelin käytön laajentamista ja vuokralääkäreiden ostoa. Kyseiset ratkaisut eivät ole kunnille välttämättä parhaita mahdollisia pidemmällä aikavälillä.

Yksityiselle sektorille julkisen sektorin palvelujen avautuminen erityisesti terveyspuolella tarjoaisi suuria bisnesmahdollisuuksia. Hoivapuolella yksityisen sektorin rooli jatkuu edelleen vahvana palvelusetelin ja puitesopimusten ansiosta.

SOTE-TOIMIALAKATSAUS

  • Yli 100 sivua, yli 100 graafia, yli 100 analysoitua yritystä
  • katsaus taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen
  • toimialan kehitystrendit ja muutosvoimat
  • segmenttikohtainen hoiva- ja terveyspalvelumarkkinoiden kehitys
  • kansainväliset toimijat ja markkina
  • toimialan yritysten kehitys Suomessa: keskeiset yritykset, kasvu ja kannattavuus segmenteittäin, yritysten tunnusluvut ja ennusteet
  • yrityskaupat ja muutokset omistajarakenteissa

Lue lisää ja tilaa sosiaali- ja terveysalan strateginen toimialakatsaus Alma Talent Tietopalveluista.

Logo: Mediuutiset Studiovieras

Mediuutiset Studiovieras

Katso kaikki sisällöt »