Suomella on kansainvälisesti hyvät vertailutiedot syövänhoidon tuloksista. Samalla keskiarvot kuitenkin kätkevät sisäänsä yllättäviä tietoja. Esimerkiksi keuhkosyövän kohdalla on käynyt juuri näin. Pohjoismaisen syöpärekisteriin ja myös kansainväliseen Lancet-tutkimukseen perustuva keskeinen mittari, viiden vuoden elossaololuku kertoo, että hoitotuloksemme ovat viime vuosien aikana jääneet jälkeen monista muista maista, esimerkiksi kaikista muista Pohjoismaista. Meillä tämä luku on noin 13 %.¹

Koska keuhkosyöpä on globaalisti edelleen kaikkein tappavin syöpäsairaus, ja Suomessakin edelleen miesten tappavin ja naisten toiseksi tappavin³, keuhkosyövän hoidon kehittäminen on herättänyt viime vuosina kiinnostusta. Tähän ovat myös vaikuttaneet myönteiset keuhkosyövän seulonnan käyttöönottoa koskevat tulokset ja saatavilla olevat uudet lääkehoidot. On syntynyt ymmärrys siitä, että hoitotuloksia on mahdollista parantaa.

Selvitys keuhkosyövän hoidosta Euroopassa

The Economist -lehden think tank -yksikkö laati vuosien 2019–2020 aikana mittavan, 27 Euroopan maata kattavan selvityksen keuhkosyövän hoidon eroista ja kehittämistarpeista². Lääkeyhtiö MSD sponsoroi tätä selvitystyötä.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon maat Euroopan sisälläkin eroavat toisistaan niiden olosuhteiden osalta, joiden puitteissa syövänhoitoa toteutetaan. Monissa maissa on laadittu kansallisia syöpästrategioita, joilla pyritään systemaattisesti kehittämään syövänhoitoa. Seulontakokeiluja keuhkosyövän varhaiseksi toteamiseksi on toteutettu useassa maassa, ja Kroatiassa on jo toimeenpantu kansallinen seulontaohjelma. Useimmilla mailla on jo käynnissä tupakan, keuhkosyövän suurimman riskitekijän vastaisia, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joskin niiden sisällöt vaihtelevat maittain. Keuhkosyövän varhainen tunnistaminen on tehokkaan hoidon toteuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta siitä huolimatta hoidon aloittaminen kestää usein liian kauan.²

Syövän hoidon kehittäminen strategisemmaksi

Suomi menestyy vertailussa muihin maihin vain keskimääräisesti. Useissa keuhkosyövän olosuhdetekijöissä nähdään kehitettävää, merkittävimmin keuhkosyövän nopeassa tunnistamisessa. Tilanteen kääntöpuolena on se, että potentiaalia hoitotulosten parantamiselle on reippaasti.²

Suomelle selvitystyössä osoitettu keuhkosyövänhoidon kehittämisresepti on lopulta hyvin suoraviivainen: panostakaa keuhkosyövän nopeampaan tunnistamiseen, aloittakaa seulonnan pilotointi, kehittäkää lähetekäytäntöjä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja ottakaa käyttöön keuhkosyövän hoidon laaturekisteri. Perusviestinä on oireiden nopea tunnistaminen ja potilaan saaminen nopeasti hoitopolkua pitkin varsinaisen hoidon äärelle. Näin potilaan terveys ei ehdi heiketä, jolloin hänelle voidaan edelleen antaa tehokkaita hoitoja.²

On lohdullista havaita, että tarjolla on paljon toimenpiteitä hoitotulosten parantamiseksi. Monet toimenpiteistä ovat toiminnallista kehittämistä – raha ei ole aivan ratkaisevassa asemassa. Toisaalta, keuhkosyövän hoidon kustannukset ovat moneen muuhun syöpätyyppiin verrattuna varsin maltilliset, joten kehittämiseen voisi olla paikallaan investoida enemmänkin.⁴ Ratkaisut ovat siten pitkälti omissa käsissämme. Olisiko siksi paikallaan, että maassamme laadittaisiin kansallinen keuhkosyöpäohjelma? Tällaista on viime aikoina ehdottanut tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari. Nyt pitäisi vain löytää sopiva omistaja kehittämistyölle – olisiko vapaaehtoisia?

¹Allemani C, Matsuda T, Di Carlo V, et al. Global surveillance of trends in cancer survival 2000–14 (CONCORD-3): analysis of individual records for 37 513 025 patients diagnosed with one of 18 cancers from 322 population-based registries in 71 countries. The Lancet. 2018;391(10125):1023-1075. doi:10.1016/s0140-6736(17)33326-3

²The Economist Intelligence Unit. Breathing in a new era: a comparative analysis of lung cancer policies across Europe. https://pages.eiu.com/rs/753-RIQ-438/images/EIU%20MSD%20lung%20cancer%20in%20Europe%20final%202020%206%2029.pdf

³Pitkäniemi J, Malila N, Virtanen A, Degerlund H, Heikkinen S, Seppä K. Syöpä 2018. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 93. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2020.

Haettu internetistä 26.11.2020. https://syoparekisteri.fi/assets/files/2020/05/Syopa2018_raportti.pdf

⁴NHG Market Insight. Syövän kustannukset Suomessa. Haettu internetistä 26.11.2020. https://syopa.azurewebsites.net/home/run?reportid=96b30451-1be3-42a8-9b75-62248531b428&groupid=bbae2e7e-5577-4070-a901-bd5456df5629

FI-NON-00313 11/2020