Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa Pohjoismaiden huonoimmat – asiantuntijat haluavat selvittää syyn

Keuhkosyöpä on yleisimpiä syöpiämme, mutta sen hoitotulokset ovat jääneet Suomessa selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. Asiantuntijat ovat huolissaan hoidon heikosta kehityksestä ja haluavat selvittää, miten keuhkosyöpäpotilaita Suomen sairaaloissa hoidetaan. Myös keuhkosyövän hoitosuosituksia ollaan päivittämässä.

Keuhkosyövän hoito ei ole Suomessa pysynyt muiden Pohjoismaiden tahdissa, ja huonot tulokset huolestuttavat alan asiantuntijoita. Hoidon tilanne on ollut Suomessa jo pitkään naapurimaita huonompi eikä kehitys ole ollut toivottua. Syöpäpotilaiden eloon jäämistä kansainvälisesti mittaavan tutkimuksen mukaan vuosina 2010-2014 keuhkosyöpäpotilaiden eloonjäämisaste oli Suomessa huonompi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Myös kehitys on ollut naapureita hitaampaa. Eloonjäämisaste nousi kyseisinä vuosina Ruotsissa 5,6 prosenttiyksikköä, kun Suomessa nousua oli vain 1,1 prosenttiyksikköä. Tanskassa nousua oli peräti 7,1 prosenttiyksikköä. Myös Viro on ottanut edistysaskeleita ja sielläkin eloonjäämisaste nousi 6,1 prosenttiyksikköä. Eloonjäämisasteella tarkoitetaan sitä osuutta potilaista, joka on elossa vielä viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Suomi jää siis kauas taakse naapureistaan hoidon kehityksessä.

Naapurimaita heikommista tuloksista kantaa huolta muun muassa Vaasan keskussairaalan syöpäyksikön ylilääkäri, professori Antti Jekunen.

- Keuhkosyöpää hoitavat lääkärit ovat hyvin huolestuneita tästä. Ja koska meillä ei ole rekisteriä, josta näkyisivät kullekin syöpäpotilaalle käytetty hoito ja syövän levinneisyysluokka, me emme tiedä, mistä tämä huonot tulokset johtuvat, Jekunen sanoo.

Myös keuhkosairauksien asiantuntijajärjestön Filhan pääsihteerin, keuhkosairauksien erikoislääkäri ja työelämäprofessori Tuula Vasankarin mukaan syitä huonoihin tuloksiin voidaan vain arvailla, sillä kuva keuhkosyövän hoidosta Suomessa on epäselvä.

- Parannettavaa on varmaan joka kohdassa, eli diagnoosien aikaistamisessa, hoitoketjun aikataulutuksessa ja käytetyissä hoidoissa. Olisi tärkeää selvittää, mitä kohtia keuhkosyövän hoitoprosessissa voitaisiin parantaa. Mutta ensin meidän pitäisi tietää, mitä eroja hoitokäytännöissä on eri alueilla ja eri yksiköissä, Vasankari sanoo.

Vasankarin mukaan keuhkosyövän hoidon kansalliset kipukohdat voitaisiin löytää esimerkiksi laaturekisterillä, johon kirjattaisiin kaikki keuhkosyöpäpotilaille annettu hoito eri sairaaloissa.

- Tanskan hyvissä tuloksissa näkyy se, että siellä hoitopolun eri vaiheisiin on satsattu. Tanskassa luotiin laaturekisteri ja määriteltiin keuhkosyövän hoidolle kriteerit, joihin kuuluvat muun muassa hoidon etenemisen aikarajat. Siellä käytetään myös enemmän uusia syövän immuunihoitoja ja tehdään yksiköiden välistä yhteistyötä. Ruotsin tilanne on hyvin samanlainen kuin Tanskassa, Vasankari jatkaa.

Myös Jekusen mukaan olisi tärkeää päästä nopeasti tarkastelemaan tarkkoja numeroita arvailun sijaan.

- Pitäisi selvittää, mihin levinneisyysluokkiin kuuluvien potilaiden hoito jää meillä pahiten jälkeen muista Pohjoismaista. Sitten tietäisimme, missä pitää erityisesti parantaa.

Uusi, odotettu hoitosuositus

Keuhkosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain arviolta 2 700 ihmistä. Suomen Syöpärekisterin raportin mukaan keuhkosyöpä oli suomalaisten miesten toiseksi yleisin syöpä ja naisten kolmanneksi yleisin syöpä vuonna 2016. Keuhkosyöpä aiheutti miehillä eniten syöpäkuolemia. Suomessa on asiantuntijoiden mukaan iso tarve yhtenäisille toimintatavoille, jotta kaikki potilaat saisivat yhtä hyvän hoidon.

- Keuhkosyövän hoitoketjulle ei ole Suomessa selkeitä toimintaohjeita eikä yhtenäisiä aikatavoitteita. Euroopassa on yhteisiä hoitokriteereitä, mutta niitä ei ole otettu käyttöön Suomessa Vasankari sanoo.

Jekunen tietää ongelman ja lupaa siihen helpotusta. Jekunen toimii puheenjohtajana Kansallisen syöpäkeskuksen johtamassa työryhmässä, jossa on tekeillä uusi, kansallinen hoitosuositus keuhkosyövälle.

Seulontaa vai matalampi kynnys kuvantamiseen?

Keuhkosyöpä on toteamisen hetkellä usein edennyt jo pitkälle ja silloin hoidot eivät enää tehoa yhtä hyvin kuin sairauden varhaisemmassa vaiheessa todettuna. Vain 13 prosenttia keuhkosyöpään sairastuneista suomalaisista on maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan elossa viisi vuotta diagnoosin jälkeen.

Jekunen epäilee, että osasyy muiden Pohjoismaiden parempiin hoitotuloksiin on se, että keuhkosyöpä löydetään siellä potilailta aiemmin kuin Suomessa.

- Tanskassakaan keuhkosyöpää ei seulota, mutta ajattelutapa on, että jos potilas on pitkään tupakoinut ja hänellä on yskää, hyvin herkästi kuvannetaan keuhkot. Ainakin Aarhusissa myös terveyskeskuslääkäri voi tilata potilaan keuhkoista tietokonetomografian. Suomessa jopa tavallisen röntgenkuvan kanssa pihtaillaan. Se on aika kummallista, Jekunen sanoo.

Suomessa keuhkosyövän systemaattisen seulonnan mahdollisuuksia on myös tutkittu. Muun muassa Käypä hoito -suosituksen mukaan pieniannoksisella tietokonetomografiaseulonnalla kyetään löytämään varhaisvaiheen keuhkosyöpiä, ja runsaasti tupakoineilla se myös vähentää kuolleisuutta röntgenkuvaseurantaan verrattuna. Kuitenkin seulonnan kustannustehokkuus, kohderyhmä ja muut yksityiskohdat ovat vielä tutkimatta. Filhan Vasankarilla onkin päättäjille terveisiä.

- Seulonnan saisi aloittaa heti, jos siihen vain saataisiin resurssit, sillä tieteellinen näyttö on kyllä olemassa.

Immuunihoidoista uutta toivoa

Jekusen mukaan keuhkosyövän tulevassa hoitosuosituksessa on otettu huomioon myös modernien syöpähoitojen käyttö keuhkosyövän hoidossa. Esimerkiksi syövän immuunihoitoja eli immunoterapiaa käytetään myös keuhkosyöpäpotilaille. Syövän immuunihoitojen kehittäjille myönnettiin 2018 lääketieteen Nobel-palkinto.

- Kun hoidin ensimmäisiä potilaita syövän immuunihoidoilla, ajattelin, että tässä voisi olla läpimurto. Ja niin se on ollutkin, mutta jostain syystä käyttöönotto on ollut Suomessa hitaampaa kuin muissa Euroopan maissa, Jekunen sanoo.

Jekusen mukaan syövän immuunihoidoista on Vaasan keskussairaalassa nähty olevan paljon hyötyjä keuhkosyövän hoidossa. Hänen mukaansa immuunihoitojen tehoa pitäisi tilastoida enemmän. Vaasassa onkin käynnissä tutkimus jossa vertaillaan syöpähoitojen tuloksia ennen immuunihoitojen tuloa ja niiden jälkeen.

Vasankarin mukaan immuunihoitojen haittavaikutusten vähäisyys on merkittävää nimenomaan keuhkosyövän hoidossa.

- Keuhkosyöpäpotilaat ovat diagnoosin hetkellä jo usein huonossa yleiskunnossa, ja silloin sytostaattien haitat voivat olla hyötyjä isommat. Siksi nämä uudet hoidot ovat tervetulleita. Meidän pitäisi vain löytää keuhkosyövälle parempia biomarkkereita joiden avulla löydettäisiin näille hoidoille soveltuvia potilaita, Vasankari sanoo.

Syövän immuunihoidot eivät korvaa muita syöpähoitoja ja usein niitä käytetäänkin yhdessä muiden hoitojen kanssa. Syövän muut tärkeät hoitomuodot ovat leikkaushoito, sädehoito, solunsalpaajahoidot (sytostaatit) ja hormonaaliset hoidot. Syöpälääkkeitä on runsaasti erilaisia, ja niitä käytetään usein myös yhdistelminä. Kaikkiin syöpälääkkeisiin liittyy myös haittavaikutuksia, joista osa voi olla myös vakavia.

***

ARTIKKELISSA KÄYTETYT LÄHTEET:

- Allemani, Matsuda, Di Carlo, Harewood, Matz, Nikšić jne. (2018) Global surveillance of trends in cancer survival 2000–14 (CONCORD-3): analysis of individual records for 37 513 025 patients diagnosed with one of 18 cancers from 322 population-based registries in 71 countries
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)33326-3/fulltext

- Suomen Syöpärekisteri: Syöpä 2016 -raportti
https://syoparekisteri.fi/tilastot/syopa-2016-raportti/

- Keuhkosyöpä: Käypä hoito -suositus, 2017.
https://www.kaypahoito.fi/hoi06050?tab=suositus

Logo: MSD – Paremman elämän puolesta

MSD – Paremman elämän puolesta

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tänään tehdään täsmälääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille. Hoitoja myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi ja vaikuttavammiksi.

Yksilöllinen lääkehoito voi mahdollistaa todellisia läpimurtoja monien kaikkein vakavimpien sairauksien hoidossa, mutta myös suomalaisten kansantautien paremmassa hallinnassa.

MSD on toiminut lääketieteen innovaatioiden etulinjassa jo yli vuosisadan ja kehittänyt lääkkeitä ja rokotteita maailman haastavimpiin sairauksiin. Tänä päivänä keskeisiä painopistealueitamme ovat syöpäsairaudet, rokotteet, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja infektiotaudit, kuten HIV ja Ebola.

Tällä Studio-sivustollamme voit lukea ajankohtaisia artikkeleita muun muassa syöpähoidoista ja rokotteista.

Syövän immuunihoidot ovat lupaava syövän hoitomuoto, joka avaa uusia mahdollisuuksia vaikeimpien syöpäsairauksien hoidossa. Rokotteet taas ovat tasa-arvoinen ja kustannustehokas avain parempaan terveyteen.

MSD – Paremman elämän puolesta.

Katso kaikki sisällöt »