Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Laumasuoja tukkii viruksen kulkureitit – ilman rokotetta laumasuojan hinta on kova

Koronapandemia nosti yleiseen keskusteluun laumasuojan, jolla viruksen eteneminen väestössä voitaisiin lopulta estää. Laumasuoja eli laumaimmuniteetti syntyy, kun riittävän moni ihminen saa immuniteetin jollekin virukselle eikä tauti pysty enää leviämään väestössä. Immuniteetin voi saada joko rokotuksella tai sairastamalla taudin. Asiantuntija muistuttaa, että jos laumasuoja syntyy sairastamalla, sen hinta on aina äärimmäisen kova. Rokotteella on suuri arvo, sillä se suojaa paitsi rokotteen ottajaa, myös koko väestöä.

Koronapandemia on haastanut valtiot etsimään keinoja paitsi pitää virus aisoissa, lopulta päästä siitä kokonaan eroon. Varteenotettavia keinoja viruksen häätämiseksi on nostettu esille kaksi: joko virus koetetaan kitkeä erittäin voimakkailla rajoitustoimilla ja tartuntaketjujen jäljittämisellä, tai sitten tähdätään laumaimmuniteetin saavuttamiseen.

Laumaimmuniteetilla tai laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa populaatiosta on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään. Laumaimmuniteetti suojelee tällöin myös niitä, joilla ei vielä ole immuniteettia. Immuniteetin voi saada joko rokotuksella tai sairastamalla taudin.

Tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta on tutkinut virusten leviämistä populaatioissa. Hän toivoisi, että laumasuojasta puhuttaisiin vain rokottamisen yhteydessä, sillä se on ainoa eettinen tapa saavuttaa laumasuoja.

– Toinen tapa saavuttaa laumaimmuniteetti on se, että suurin osa populaatiosta sairastaa taudin. Jos mietitään, että hankitaan laumaimmuniteetti antamalla vaikean viruksen levitä, se aiheuttaa paljon inhimillistä ja myös taloudellista kärsimystä. Jos virus levitessään tappaa, vammauttaa ja heikentää ihmisten toimintakykyä, ei ole kovin eettistä hankkia laumasuojaa niin. Mitä tulee koronavirukseen, tällä hetkellä ei ole yhtään aluetta tai maata, jossa korona olisi niin levinnyt, että oltaisiin lähelläkään laumaimmuniteettia, Ilmonen sanoo.

Rokotusten avulla saavutetusta laumaimmuniteetista sen sijaan on jo paljon hyviä kokemuksia ympäri maailmaa. Suomessa laumasuoja on kehittynyt rokotusten ansiosta muun muassa tuhkarokolle, sikotaudille ja vihurirokolle. Se, miten suurella osalla kansalaisista pitää olla immuniteetti, jotta laumasuoja syntyy, riippuu taudin tartuttavuudesta.

­– Esimerkiksi kurkkumädän kohdalla immuniteetti pitää olla vähintään 70 prosentilla väestöstä, että laumasuoja syntyy. Tuhkarokossa siihen tarvitaan immuniteetti peräti 95 prosentilla. Koronan kohdalla tätä lukua ei vielä tiedetä, joten joudutaan vielä arvailemaan, Ilmonen sanoo.

Virus voi nostaa päätään uudelleen

Vaikka laumasuoja on yleensä tehokas, se ei silti tarkoita, että kukaan ei voi enää saada tartuntaa. Laumasuoja takaa sen, että virus ei enää lähde leviämään laajalle.

– Laumasuojassa immuniteettia on väestössä niin paljon, että jos yksittäisiä tartuntatapauksia tulee, epidemia hiipuu nopeasti pois. Toki on sairauksia, jotka on pystytty rokottamalla hävittämään maailmasta kokonaan, kuten isorokko. Mutta silti isorokkorokotettakin säilytetään eri maissa varastoissa, koska se voi periaatteessa vielä putkahtaa jostain esille, Ilmonen sanoo.

Suomessakin on esimerkki kertaalleen häädetyn viruksen ilmaantumisesta uudelleen. Polio saatiin Suomessa 1950-luvulla kuriin rokotuksilla. Silti kansalliset poliorokotukset oli uusittava 1980-luvulla, kun sairaus oli nostanut päätään eri puolilla maailmaa ja tartuntoja alkoi ilmaantua myös Suomessa.

– Polio on hyvä esimerkki siitä, että aiemmin rokotuksilla kitketty virus voi roihahtaa uudelleen jossain päin maailmaa, kun rokotekattavuus eli laumaimmuniteetti ei ole enää riittävä, Ilmonen sanoo.

Laumaimmuniteetissa saattaa olla myös alueellisia aukkoja, jos jollain alueella rokotuskattavuus on syystä tai toisesta liian pieni. Rokotteen saaminen jokaiselle virukselle ei myöskään ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi HIV:ta vastaan on yritetty kehittää rokotetta jo vuosikymmeniä onnistumatta.

Laumasuoja ei myöskään sovi pelastajaksi jokaiseen pandemiaan, sillä kaikissa viruksissa ja bakteereissa ei voida lainkaan saavuttaa laumaimmuniteettia.

– Suomalaiset rokotetaan esimerkiksi jäykkäkouristusta vastaan, mutta laumasuojaa ei voida silti saavuttaa, koska ihminen ei ole jäykkäkouristusbakteerin ainoa kantaja. Kyseinen bakteeri elää maaperässä, Ilmonen sanoo.

Koronarokote toisi laumaimmuniteetin nopeasti

Rokotetta koronavirukseen kehitetään parhaillaan kiivaasti. Jos rokote saadaan ja se päätetään antaa kaikille suomalaisille, on tärkeää, että mahdollisimman moni myös ottaa sen. Näin laumasuoja voitaisiin saada aikaan varsin nopeasti.

– Jos koronaan saadaan riittävän tehokas rokote riittävän suurelle osalle populaatiosta, laumaimmuniteetti syntyy todennäköisesti viikoissa. Mutta vaatimus on se, että rokote todella toimii kaikilla yhtä hyvin ja saadaan oikeasti rokotettua lähes kaikki. Toisaalta on hyvä muistaa, että rokottaminen on tärkeää myös siksi, että se suojaa yksilöä, ei pelkästään yhteisöä, Ilmonen sanoo.

Ilmonen uskaltaa jo olla melko toiveikas sen suhteen, että koronavirukseen saadaan kehitettyä rokote. Hän uskoo myös, että suurin osa suomalaista ottaa rokotteen eikä siitä laajamittaisesti kieltäydytä.

– Meillä on hyvin koulutettu ja älykäs väestö, joka kyllä tietää, millaisen viruksen kanssa tässä taistellaan. Jos yksittäiset ihmiset jättävät rokotteen ottamatta, se ei onneksi vielä kaada laumaimmuniteettia.

Ilmonen arvioi, että jos saamme koronalle laumaimmuniteetin, voimme palata lähelle pandemiaa edeltänyttä sosiaalista käyttäytymistämme – jos niin haluamme.

5 faktaa laumaimmuniteetista

-----

FI-NON-00301 09/2020.

Logo: MSD – Paremman elämän puolesta

MSD – Paremman elämän puolesta

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tänään tehdään täsmälääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille. Hoitoja myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi ja vaikuttavammiksi.

Yksilöllinen lääkehoito voi mahdollistaa todellisia läpimurtoja monien kaikkein vakavimpien sairauksien hoidossa, mutta myös suomalaisten kansantautien paremmassa hallinnassa.

MSD on toiminut lääketieteen innovaatioiden etulinjassa jo yli vuosisadan ja kehittänyt lääkkeitä ja rokotteita maailman haastavimpiin sairauksiin. Tänä päivänä keskeisiä painopistealueitamme ovat syöpäsairaudet, rokotteet, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja infektiotaudit, kuten HIV ja Ebola.

Tällä Studio-sivustollamme voit lukea ajankohtaisia artikkeleita muun muassa syöpähoidoista ja rokotteista.

Syövän immuunihoidot ovat lupaava syövän hoitomuoto, joka avaa uusia mahdollisuuksia vaikeimpien syöpäsairauksien hoidossa. Rokotteet taas ovat tasa-arvoinen ja kustannustehokas avain parempaan terveyteen.

MSD – Paremman elämän puolesta.

Katso kaikki sisällöt »