Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Kansainvälinen raportti patistaa Suomea kehittämään keuhkosyövän hoitoa: Kokeilkaa seulontaa ja rakentakaa hoitorekisteri

Kansainvälinen raportti löytää keuhkosyövän hoidosta Suomessa paljon parannettavaa. 11 Euroopan maata käsittävässä selvityksessä käytiin läpi tietoa keuhkosyövän hoidosta, hoitosuosituksista ja hoidon tuloksista myös Suomessa. Raportti antaa Suomelle viisi parannusehdotusta, joilla keuhkosyövän hoidon epäkohtiin voitaisiin tarttua. Ehdotusten mukaan Suomen tulisi harkita keuhkosyövän seulonnan käyttöönottoa, perustaa kansallinen syövänhoidon hoitorekisteri ja vähentää keuhkosyöpään liittyvää stigmaa. Suomen toivotaan myös nopeuttavan keuhkosyövän diagnosointia ja toisaalta myös keskittävän vaativaa hoitoa, kuten leikkauksia.

Tuore kansainvälinen raportti löytää keuhkosyövän hoidosta Suomessa runsaasti parantamisen varaa. Brittiläisen The Economist -lehden tutkimusyksikkö selvitti raporttia varten sitä, miten keuhkosyöpää hoidetaan Euroopan maissa, ja mitä parannettavaa kullakin maalla olisi. Tutkimusyksikkö analysoi Euroopan keuhkosyöpäpotilaiden kattojärjestön pyynnöstä ja lääkeyhtiö MSD:n tukemana sitä, miten maat voisivat parantaa taudin ennaltaehkäisyä, nopeuttaa diagnosointia ja varmistaa laadukkaan hoidon saatavuuden.

Selvityksessä käytiin läpi kaikki julkisissa lähteissä saatavilla oleva tieto keuhkosyövän hoidosta, hoitosuosituksista ja hoidon tuloksista. Selvitykseen antoi näkemyksensä myös ryhmä suomalaisia keuhkosyövän asiantuntijoita. Raportti antaa Suomelle viisi parannusehdotusta, joilla hoidon epäkohtia voitaisiin korjata. Suomi saa pyyhkeitä erityisesti siitä, ettei keuhkosyöpää löydetä potilailta riittävän ajoissa. Suomelta toivotaan keuhkosyövän hoidon laaturekisteriä, jonka kautta saataisiin systemaattisesti tietoa potilaiden hoidosta, saavutetuista hoitotuloksista sekä hoitoonpääsyajoista. Lisäksi raportti nostaa esille sen, että Suomessa olisi tarpeen pyrkiä eroon keuhkosyöpään liittyvistä asenteista ja ennakkoluuloista.

Asiantuntijat ovat ottaneet raportin vastaan ilolla.

- Tämä raportti on loistava työkalu. Se antaa Suomelle hyvän motivaation kokeilla esimerkiksi seulontaa sekä kehittää ja vauhdittaa keuhkosyövän hoidon laaturekisterin käyttöönottoa. Hienoa on myös se, että tässä painotetaan potilaan roolia ja heidät halutaan mukaan päätöksentekoon, sanoo Suomen Syöpäpotilaat ry:n erityisasiantuntija Mirjami Tran Minh.

Keuhkosyöpä löytyy usein liian myöhään

Keuhkosyöpä on raportin mukaan maailman yleisin ja tappavin syöpä ja sillä on syöpäsairauksista huonoin ennuste. Vain 13 prosenttia keuhkosyöpään sairastuneista suomalaisista on maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan elossa viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että keuhkosyöpä löydetään potilailta liian myöhään.

Myöhäisen diagnoosin ongelmaa koetetaan raportin ehdotuksissa korjata useilla eri keinoilla. Tärkein ehdotus on, että Suomi kokeilisi keuhkosyövän seulontaa. Kokeilu antaisi Suomelle eväitä harkita, sopisiko keuhkosyövän seulonta Suomeen.

Keuhkosairauksien asiantuntijajärjestön Filhan pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri ja työelämäprofessori Tuula Vasankari on sitä mieltä, että seulontaa on tutkittu riittävän kauan, ja nyt olisi aika uskaltaa ottaa seulonta käyttöön.

- Laitteet ovat kehittyneet eikä niissä ole enää niin suurta säderasitusta. Tulokset ovat hyviä, joten siinä mielessä seulonnan voisi aloittaa. Seulontaan vain tarvitaan resursseja, ja terveydenhoito on jo nyt puristuksissa, hän sanoo.

Vasankari korostaa myös sitä, että perusterveydenhuollossa pitäisi nousta herkemmin epäily keuhkosyövästä, mikä johtaisi pikaisesti potilaan lähettämiseen keuhkojen röntgenkuvaukseen. Keuhkosyövän oireista kärsivien potilaiden lähettäminen keuhkokuvaan pitäisi olla Suomessa nopeampaa, ja nopeutetun lähetteen käytännöstä pitäisi raportin mukaan olla maininta hoitosuosituksessa.

- Keuhkosyöpä diagnosoidaan usein valitettavan myöhään, mistä tulee potilailta palautetta. Varhaiset oireet tulisi ottaa perusterveydenhuollossa vakavammin. Usein potilas pääsee Suomessa ensimmäiseen keuhkokuvaan liian myöhään, ja tämä korostuu esimerkiksi tupakoimattomilla naisilla. Heiltä ei oleteta löytyvän keuhkosyöpää, vaan oireita saatetaan hoitaa astmana tai keuhkokuumeena, Syöpäpotilaat ry:n Tran Minh sanoo.

Vaasan keskussairaalan syöpäyksikön ylilääkäri, professori Antti Jekunen on samoilla linjoilla.

- Diagnostiikkaa ei ole voitu tehostaa, kun potilaista ei heti alussa oteta lääkärissä keuhkokuvaa. Muistan eräänkin tapauksen, jossa keuhkoista oireileva potilas lähetettiin astmatutkimuksiin. Meni kahdeksan kuukautta ennen kuin hänestä otettiin keuhkokuva, jossa sitten paljastui syöpä. Lääkärin pitäisi lähteä aina liikkeelle keuhkokuvasta, Jekunen sanoo.

Myös vaativampaan hoitoon, kuten leikkaukseen, pääsyä olisi hyvä raportin mukaan helpottaa. Raportti ehdottaa tähän keinoksi syövän hoidon keskittämistä.

Hoidon laaturekisteri auttaisi löytämään kipukohdat

Raportti huomauttaa myös, että Suomesta puuttuu rekisteri, jossa olisi systemaattisesti kirjattua tietoa kullekin potilaalle annetuista hoidoista. Selvityksen mukaan kattavan, kansallisen syövänhoidon laaturekisterin kokoaminen voisi antaa Suomelle paljon hyödyllistä tietoa.

Asiantuntijat ovat jo aiemmin harmitelleet, ettei hoitoihin liittyvää tietoa ole missään kootusti saatavilla. Myös potilasjärjestön mielestä laaturekisterin perustaminen olisi erittäin tervetullutta.

- Nyt potilasjärjestö ei saa riittävästi tietoa hoidon laadusta ja hoitotuloksista eri puolilla Suomea, jotta osattaisiin panostaa oikeisiin asioihin. Rekisterissä pitäisi ottaa huomioon myös elämänlaatuun liittyvät seikat. Nyt hoidossa on paljon alueellista eriarvoisuutta, josta potilaat keskustelevat, mutta sitä ei saada mitenkään näkyville, Tran Minh sanoo.

Eroon ennakkoluuloista ja asenteista – lisää tietoisuutta oireista

Myös asenteissa keuhkosyöpää ja sitä sairastavia kohtaan on selvityksen tulosten mukaan Suomessa parantamisen varaa. Raportin mukaan parempi tietous hoitomahdollisuuksista sekä keuhkosyövän lisääminen kansalliseen hengitystieohjelmaan ja kampanjointiin saattaisi muuttaa asenteita, lisätä varhaista diagnosointia ja parantaa hoitoon pääsyä.

- Kyllä me huomaamme, että keuhkosyöpäpotilaille voi olla muita vaikeampaa puhua sairaudestaan. Sairautta saatetaan jopa salailla. Potilailta on tullut viestiä, että myös osa terveydenhuollon ammattilaisista suhtautuu sairauteen kielteisesti ja näillä saattaa olla oletus siitä, että potilas olisi tupakoinut, vaikka niin ei olisikaan. Onneksi suurin osa potilaista saa kuitenkin hyvää hoitoa diagnoosista riippumatta, Tran Minh sanoo.

Filhan Vasankarin mukaan häpeään liittyy myös tärkeä kysymys siitä, missä vaiheessa potilas alkaa itse epäillä, että jotain on vialla. Häpeä omasta tupakoinnista saattaa viivästyttää lääkäriin hakeutumista.

- Ajatellaan ehkä, että koska olen pitkään tupakoinut, minulla kuuluukin olla yskää. Rintasyövässä on selkeät ohjeet siitä, miten omia rintoja pitää tutkia. Myös pitkään tupakoineille miehille pitäisi saada viestiä siitä, että itseään ja oireitaan pitää tarkkailla. Jos on yskää, johon liittyy esimerkiksi veriysköksiä, pitäisi heti hakeutua lääkäriin, Vasankari sanoo.

Vaikka keuhkosyöpä on hyvin yleinen, siihen panostetaan rahallisesti Suomessa muita syöpiä vähemmän. Jokainen uusi keuhkosyöpätapaus maksaa yhteiskunnalle noin 23 000 euroa, selviää Syöpäsäätiön syövän kustannuksia mittaavasta aineistosta. Summa on pieni, kun sitä verrataan esimerkiksi imusolmukesyöpään, jossa jokainen uusi tapaus maksaa melkein kolme kertaa enemmän (noin 62 000 euroa) tai rintasyöpään, jossa jokaista tapausta kohden hintaa kertyy 36 000 euroa. Summat koostuvat hoidon kustannuksista, sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.

Stigma saattaa asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa myös keuhkosyövän rahalliseen panostukseen.

- Potilaiden pitäisi päästä häpeästä eroon, ja ajattelutapa pitäisi saada muuttumaan myös lääkäreissä, Jekunen sanoo.

Raportissa on mukana 11 Euroopan maata Itävalta, Belgia, Ranska, Suomi, Alankomaat, Norja, Puola, Romania, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia. Selvityksen toisessa vaiheessa keuhkosyövän ja sen hoidon tarkastelu ulotetaan nyt tarkasteltujen 11 maan lisäksi myös 16 muuhun Euroopan maahan.

Filhan Vasankari toivoo, että keuhkosyövän hoitoon panostetaan Suomessa erityisesti tämän raportin jälkeen konkreettisin toimin.

- On varmaa, että hoitotulokset eivät kehity, jos mitään asian eteen ei tehdä.

Raportin viisi parannusehdotusta Suomelle:

  1. Osallistuminen keuhkosyövän seulontakokeiluihin ja -tutkimuksiin antaisi eväitä harkita, sopisiko keuhkosyövän seulonta Suomelle.
  2. Asenteissa keuhkosyöpää ja sitä sairastavia kohtaan on Suomessa parantamisen varaa. Parempi tietous hoitomahdollisuuksista sekä keuhkosyövän lisääminen kansalliseen hengitystieohjelmaan saattaisi muuttaa asenteita, lisätä varhaista diagnosointia, parantaa hoitoon pääsyä ja vaikuttaa päätöksentekoon.
  3. Keuhkosyöpäepäilyjen yhteydessä potilaiden lähettäminen diagnostiseen arviointiin pitäisi sitoa aikarajoihin, koska nopeutetusta lähetekäytännöstä ei nyt ole mainintaa hoitosuosituksissa. Myöskään poikkitieteellisistä tiimeistä ei ole mainintaa hoitosuosituksissa.
  4. Vaativien hoitotoimenpiteiden, kuten leikkausten, tekemistä voitaisiin kehittää keskittämällä syövän hoitoa.
  5. Syöpärekistereistä puuttuu potilaiden hoitoa koskeva tieto, mikä voitaisiin ratkaista kansallisen syövänhoidon hoitorekisterin perustamisella.

***

Artikkelissa käytetyt lähteet:
- The Economist Intelligence Unit Limited. (2019) Breathing in a new era: A comparative analysis of lung cancer policies across Europe
- Allemani, Matsuda, Di Carlo, Harewood, Matz, Nikšić jne. (2018) Global surveillance of trends in cancer survival 2000–14 (CONCORD-3): analysis of individual records for 37 513 025 patients diagnosed with one of 18 cancers from 322 population-based registries in 71 countries 
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)33326-3/fulltext
- Syöpäsäätiö 2018. Syövän kustannukset Suomessa. (Verkkoaineisto) (Viitattu 24.6.2019). 
https://syopa.azurewebsites.net/home/run?reportid=96b30451-1be3-42a8-9b75-62248531b428&groupid=bbae2e7e-5577-4070-a901-bd5456df5629

Logo: MSD – Paremman elämän puolesta

MSD – Paremman elämän puolesta

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tänään tehdään täsmälääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille. Hoitoja myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi ja vaikuttavammiksi.

Yksilöllinen lääkehoito voi mahdollistaa todellisia läpimurtoja monien kaikkein vakavimpien sairauksien hoidossa, mutta myös suomalaisten kansantautien paremmassa hallinnassa.

MSD on toiminut lääketieteen innovaatioiden etulinjassa jo yli vuosisadan ja kehittänyt lääkkeitä ja rokotteita maailman haastavimpiin sairauksiin. Tänä päivänä keskeisiä painopistealueitamme ovat syöpäsairaudet, rokotteet, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja infektiotaudit, kuten HIV ja Ebola.

Tällä Studio-sivustollamme voit lukea ajankohtaisia artikkeleita muun muassa syöpähoidoista ja rokotteista.

Syövän immuunihoidot ovat lupaava syövän hoitomuoto, joka avaa uusia mahdollisuuksia vaikeimpien syöpäsairauksien hoidossa. Rokotteet taas ovat tasa-arvoinen ja kustannustehokas avain parempaan terveyteen.

MSD – Paremman elämän puolesta.

Katso kaikki sisällöt »