Syöpäsairauksia hoitavien lääkäreiden joukossa kuhistaan nyt ympäri maailmaa kirjainparista IO. Kyse on immuno-onkologisista hoidoista, eli syövän immuunihoidoista, joiden kehittäjille myönnettiin lokakuussa lääketieteen Nobel-palkinto. Näillä hoidoilla saadaan nyt lupaavia hoitotuloksia muun muassa HUSin alueella.

Syövän immuunihoidot nousivat otsikoihin jo pari vuotta sitten, mutta vasta nyt niitä aletaan osata hyödyntää tehokkaasti. Hoitomuotona immuunihoidot ovat kiehtovia: niiden tarkoitus on vahvistaa potilaan elimistön omaa immuunireaktiota syöpää vastaan ja auttaa sitä tappamaan syöpäsolut itse.

– Syövän immuunihoidot ovat houkuttelevia, sillä niissä valjastetaan elimistön oma vastustuskyky hyökkäämään syöpää vastaan. On aivan huikeaa, kun elimistö käyttää omat resurssinsa syöpää vastaan ja me autamme sitä, syöpätautien erikoislääkäri Petteri Hervonen.

Samoilla linjoilla on Satakunnan keskussairaalassa keuhkosyöpäpotilaita hoitava keuhkosairauksien erikoislääkäri Matti Pietiläinen.

– Ehdottomasti nämä immuunihoidot ovat mullistavia. Esimerkiksi keuhkosyöpään tietysti liittyy iso kuolleisuus ja siinä mielessä uusia hoitostrategioita on tarvittu. Syövän immuunihoidot ovat olleet merkittävä lisä etenkin tälle ryhmälle, jolle kohdennetut hoidot eivät tehoa ja joille ainoa vaihtoehto ovat olleet sytostaattihoidot, Pietiläinen sanoo.

Syövän immuunihoitojen kehittäjät saivat lokakuussa lääketieteen Nobel-palkinnon. Hervosen ja Pietiläisen mukaan palkituille hoidoille on ominaista, että osa potilaista voi saada niistä paljon merkittävämmän ja pitkäkestoisemman avun kuin esimerkiksi sytostaateista, eli solunsalpaajahoidoista.

– Tietyissä syövissä on nähty jopa täydellisiä hoitovasteita, eli että syöpä oikeasti pysähtyy ja häviää. On silläkin merkitystä, elääkö potilas 5 vai 6 kuukautta – siinä vaiheessa jokainen päivä on arvokas, mutta väestötasolla sillä on merkitystä, kuinka moni ihminen paranee ja palaa työelämään, eli saa elämänhallintansa takaisin. Siinä nämä syövän immuunihoidot tuovat uutta lupausta ihan aidosti, oikeasti ja tutkitusti, Hervonen sanoo.

Keuhkosyövässä Pietiläinen on nähnyt poikkeuksellisiakin tuloksia.

– Näissä hoidoissa on selkeä elinaikahyöty verrattuna pelkkiin sytostaattihoitoihin keuhkosyövässä. Osa potilaista on jopa pitkäaikaishyötyjiä, eli heidän elinajanennusteensa on useita vuosia, mikä ei ole tavanomaista levinneen keuhkosyövän kohdalla pelkässä sytostaattihoidossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön syövänhoidon kehittämistä koskevan raportin mukaan syövänhoidon vuotuiset kustannukset ovat Suomessa nousseet jo lähes 900 miljoonaan euroon, mikä on noin 5 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Vaikka immuunihoidot ovat varsin hintavia, niiden nopeampi käyttöönotto voisi myös helpottaa kustannushaasteita, sillä potilaan työkyvyn palauttaminen on kansantaloudelle aina kannattavaa.

Ei pahoinvointia tai hiustenlähtöä

Syövän immuunihoidot aiheuttavat Hervosen mukaan usein myös vähemmän haittoja verrattuna esimerkiksi sytostaatteihin. Immuunihoitojen jälkeen potilaan arjesta jäävät pois pahoinvointi, voimakas väsymys, vakavat limakalvovauriot sekä näkyvät haitat kuten hiustenlähtö. Immuunihoidoillakin on haittoja, sillä elimistö voi hyökätä myös omia kudoksiaan vastaan ja aiheuttaa autoimmuunitautien oireita. Lievinä haittoina voi tulla esimerkiksi ihottumaa tai vähäistä lämpöilyä. Joillekin on tullut myös vakavia haittavaikutuksia, kuten vaikeita suolisto- ja keuhkotulehduksia. Haitat voivat näkyä vasta pidemmän ajan kuluttua hoidoista.

– Immuunihoitojen haitat ovat yleensä aika lieviä ja hoidettavissa kortisonilla, mutta oleellista on reagoida haittoihin ajoissa. Vakavana haittana voi olla esimerkiksi potilaan olemassa olevan autoimmuunisairauden paheneminen, johon on reagoitava ajoissa. Eli esimerkiksi tulehduksellinen suolistosairaus voi olla este näille hoidoille. Silloin hoidamme potilasta muilla hoidoilla, Hervonen sanoo.

Haittavaikutuksia on seurattava tiiviisti, mutta vastapainoksi HUSissa nähdään onnistumisia.

– Minulla on tälläkin hetkellä hoidossani munuaissyöpäpotilaita, joilla sairaus on edennyt dramaattisesti perinteisten täsmälääkkeiden aikana, tai perinteiset lääkkeet ovat aiheuttaneet niin paljon haittoja, ettei niitä ole voitu käyttää. Sitten immuunihoidoilla on saavutettu sekä sairauden merkittävä pieneneminen – oikeastaan melkein sammuminen – ja haitat ovat olleet hyvin vähäisiä. Nämä ovat niitä todella hienoja asioita, Hervonen sanoo.

Tehon kannalta on myös merkittävää, missä vaiheessa sairautta syövän immuunihoitoja käytetään. Hervosen ja Pietiläisen mukaan immuunihoito sopii parhaiten ensivaiheen hoidoksi, jolloin lääkkeestä saadaan irti paras teho. Immuunihoidot tuovat kuitenkin uutta toivoa myös edenneiden syöpäsairauksien voittamiseen.

Potilaiden valintaan toivotaan lisää työkaluja

Hervosen mielestä syövän immuunihoitojen haaste on se, että arvioiden mukaan vain 20-50 % syöpäpotilaista hyötyy niistä. Vielä pari vuotta sitten pelattiin arpapeliä sen suhteen, olisiko hoitoon valitulle potilaalle todellista hyötyä immuunihoidoista. Nyt potilaiden valinta näyttää huomattavasti lupaavammalta, sillä käytössä on kudos- ja veritestejä, joilla sopivia potilaita voidaan löytää. Lisää erilaisia testejä kuitenkin tarvitaan, sillä osa testeissä negatiivisenkin tuloksen saaneista potilaista voi kuitenkin hyötyä hoidoista.

– Nyt jo esimerkiksi keuhkosyövässä potilaiden sopivuutta immuunihoitoihin arvioidaan kudostestillä löytyvän biomarkkerin perusteella. Samantyyppinen testi on tulossa myös muihin syöpätyyppeihin. Testi ei kuitenkaan ole aukoton, joten lisää näitä biomarkkereita etsitään nyt kuumeisesti ympäri maailmaa, Hervonen sanoo.

Pietiläisen mukaan erityisesti pitkäaikaishyötyjien löytäminen biomarkkereilla olisi tärkeää. Menossa on systemaattinen tutkimustyö hyvää hoitotulosta ennustavalle biomarkkerille, jollaista ei vielä ole olemassa.

Vaikka immuunihoito ei ratkaise jokaisen syöpäpotilaan tulevaisuutta, se saattaa olla suurin edistysaskel syövänhoidossa viime vuosikymmeninä.

– Esimerkiksi melanoomassa, munuaissyövässä, keuhkosyövässä ja nyt ihan viimeisimpänä rakkosyövässä immuunihoidot ovat olleet erittäin iso kehitysaskel. Yksittäisten potilaiden kohdalla aivan ratkaisevia asioita. Vertaisin näiden hoitojen tuloa tiettyjen hyvin tehokkaiden sytostaattien tuloon noin 15 vuotta sitten, HYKS Syöpäkeskuksen Hervonen sanoo.

Ympäri maailmaa on meneillään valtava määrä syövän immuunihoitoihin liittyviä kansallisia tai kansainvälisiä lääketutkimuksia. Ruotsin alueellisten syöpäkeskusten listauksen mukaan pelkästään Ruotsissa niitä oli syksyllä 2018 meneillään yli 20. Useita kansainvälisiä tutkimuksia johtavat yhdysvaltalaiset lääkeyhtiöt. Vaikka tutkimus on nyt kiivasta, lisäksi tarvitaan käytännön kokemuksia. Jotta syövän immuunihoidot saataisiin kaikkien niitä tarvitsevien saataville, tarvitaan Hervosen ja Pietiläisen mielestä lisää hyviä hoitotuloksia ja lisää aktiivisia lääkäreitä.

– Lääkärit haluavat nähdä hyviä tuloksia omilla potilaillaan. Kun tulee onnistumisia ja nähdään lääkkeen hyvä teho, totta kai se poikii lisää käyttöä ja me uskomme siihen. Immuunihoidot ovat suuri edistysaskel syövän hoidossa ja hoidon pitää olla saatavilla joka puolella Suomea, Hervonen sanoo.

Syövän immuunihoidot eivät korvaa muita syöpähoitoja, ja usein niitä käytetäänkin yhdessä muiden hoitojen kanssa. Syövän muut tärkeät hoitomuodot ovat leikkaushoito, sädehoito, solunsalpaajahoidot (sytostaatit) ja hormonaaliset hoidot. Syöpälääkkeitä on runsaasti erilaisia, ja niitä käytetään usein yhdistelmänä.