Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Rokotteet jäävät liian vähälle huomiolle aikuisten ja ikääntyvien terveydenhoidossa – Rokoteneuvontaa tulisi lisätä ja rokottautumisesta tehdä helpompaa

Lasten rokotusohjelma on Suomessa huippuluokkaa, mutta aikuisten ja ikääntyvien rokotteita ei vielä hyödynnetä riittävästi. Myös rokotuskattavuuksissa on parantamisen varaa. Rokottautumista tulisi helpottaa ja neuvontaa rokotteiden hyödyistä lisätä. Kansalliseen rokotusrekisteriin pitäisi lisäksi kerätä kattavammin aikuisväestön rokotustiedot.

Suomesta on onnistuttu kitkemään monta lapsikuolleisuutta aiheuttanutta tautia rakentamalla kattava kansallinen rokotusohjelma. Tänä päivänä yli 90 prosenttia pienistä lapsista ja kouluikäisistä saa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet, HPV- ja influenssarokotteita lukuun ottamatta.

Aikuisten ja ikääntyvien rokottamisessa sekä rokotuskattavuuksissa tullaan jälkijunassa: esimerkiksi maksuttoman influenssarokotteen sai vain puolet 65 vuotta täyttäneistä talvikaudella 2018–2019.

– Rokottamisen historia on ollut pitkälti lasten rokottamisen historiaa, koska on ollut tärkeää torjua vaikeat ja tappavat taudit, jotka kohtaamme jo lapsena, kertoo MSD Finlandin lääketieteellinen johtaja Michael Pasternack.

Aikuisten ja ikääntyvien rokottamisessa tarvittaisiin neuvolan tapaan seurantaa ja kontrollikäyntejä.

– Rokottautuminen on hyvin paljon yksilöstä kiinni. Meillä ei ole aikuisten rokottamiseen lasten neuvolajärjestelmän kaltaista systeemiä. Tällä hetkellä on pakko laskea sen varaan, että ihmiset ymmärtäisivät rokottautumisen tärkeyden ja aktivoituisivat asiassa itse, sanoo Helsingin yliopistollisen keskussairaalan infektioidentorjuntayksikön osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila.

Rokote suojaa tulevilta terveysriskeiltä

Anttila ja Pasternack näkevät nykytilanteessa parantamisen varaa.

– Iän myötä riski tietyille infektioille kasvaa. Kaikkien lapsena saatujen rokotteiden vaikutus ei myöskään kestä läpi elämän. Esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteen tehoste pitäisi antaa 25-, 45- ja 65-vuotiaana, ja sen jälkeen aina kymmenen vuoden välein. Kroonisesti sairaan henkilön voi olla tarpeen rokottautua tiettyjen infektioiden varalta jo työikäisenä, Anttila sanoo.

Rokottaminen on ennakoivaa terveydenhoitoa. Aikuisten rokottautumisen merkitys on noussut esille koronaepidemiankin aikana, Pasternack huomauttaa. Vaikka covid-19-taudin aiheuttavaa koronavirusta vastaan ei vielä ole rokotetta, esimerkiksi influenssa- ja pneumokokkirokotteet suojaavat yhtäaikaisilta virustartunnoilta ja jälkitaudeilta sekä säästävät terveydenhuollon resursseja koronaepidemian aikana.

Sairauksien ennaltaehkäisy on usein myös kustannustehokasta. Aikuisten rokotteiden mahdollisuuksia ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi.

– Aikuisten rokotteiden tiedetään olevan selkeästi alihyödynnetty resurssi. Meidän kannattaisi satsata niihin paljon enemmän, ja toivottavasti siihen suuntaan päästään, Anttila lisää.

Pasternackin mukaan kustannussäästöt pitäisi silti nähdä rokottamisen sivutuotteena. Hänen mielestään oleellisempaa on, miten ja mitkä rokotteet hyödyttävät potilasta. Rokottamisen tarkoitus on lisätä potilaan ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Anttila pitää rokotteita tärkeänä satsauksena terveyteen, koska ne parantavat aikuisten ja ikääntyvien elämänlaatua minimoimalla sairastumisen riskiä ja vähentämällä sairastamisen aiheuttamaa kipua ja vaivaa.

– Vyöruusurokote on hyvä esimerkki elämänlaatua parantavasta rokotteesta. Vyöruusun riski tyypillisesti kasvaa ikääntyneillä huomattavasti, ja tauti on melko invalidisoiva. Se aiheuttaa joka viidennelle kuukausia kestävät kiputilat. Rokotetta otetaan vielä vähän, mutta moni ikääntyvä hyötyisi siitä, Anttila sanoo.

Tietoa aikuisten rokotteiden hyödyistä uupuu

Osa aikuisten rokotteista jää kansallisen rokotusohjelman ulkopuolelle, ja niiden hyötyjen ja tarpeellisuuden arviointi voi olla hankalaa. Harhakäsityksiinkin törmätään toisinaan.

– Näemme tilastoista, että esimerkiksi vyöruusun tautitaakka on varsin korkea ja vyöruusurokote saattaa olla osalle väestöä keskimäärin hyödyllisempi kuin jokin muu rokote. Kaikki rokottautuminen on kannatettavaa, mutta joissain tapauksissa jokin oman terveyden kannalta toista oleellisempi rokote voi jäädä tiedon puutteen takia kokonaan harkitsematta, sanoo Pasternack.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli neuvojen ja ajantasaisen tiedon välittäjinä, painottavat Anttila ja Pasternack. Anttila sanoo, että keskustelu rokotteista on tärkeää etenkin perusterveydenhuollossa, joka tavoittaa suuren määrän ihmisiä.

– Rokotusaiheissa perusterveydenhuollon ja sosiaalipuolen henkilökuntaa ei yleisesti varmaankaan tavoiteta riittävästi. Koulutusta tarvitaan vielä, ja joissakin sairaanhoitopiireissä tehdään tässä aktiivista työtä. Esimerkiksi pienemmissä sairaanhoitopiireissä on usein parempi kontakti perusterveydenhuoltoon, Anttila selvittää.

Rokottautumista tulee helpottaa ja rokotusrekisteriä parantaa

Sosiaali- ja terveysministeriön raportti toteaa, että toimiva perusterveydenhuolto, sen tukeminen riittävin resurssein ja rokotusten järjestäminen joustavammin ovat edellytyksiä aikuisväestön rokottamisen tehostamiselle. Myös Anttila ja Pasternack peräänkuuluttavat rokottautumisen helpottamista.

Anttila ehdottaa, että terveyskeskuspalveluita täydennettäisiin esimerkiksi aikuisten rokotusneuvoloilla tai lisärokotuspisteillä paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat, kuten kauppakeskuksissa. Maksullisten rokotteiden ottamista terveyskeskuksissa hankaloittaa nykyisin myös se, että potilaan on varattava erillinen pistosaika apteekista haetulle rokotteelle, Pasternack huomauttaa.

Terveydenhuollon työtä helpottaisi myös ajantasainen tieto saaduista rokotteista. Tällä hetkellä myös aikuisten ja ikääntyneiden rokotuskattavuutta on vaikeaa arvioida, koska työterveyshuollossa ja yksityisen terveydenhoidon piirissä annettujen rokotusten tietoja ei vielä kerätä kansalliseen rokotusrekisteriin.

– On iso ongelma, että emme tiedä, mitä rokotteita olemme saaneet. Tietoja aikuisten saamista rokotteista puuttuu, tai ne ovat hajallaan, Pasternack toteaa.

STM:n raportin mukaan kansallisen rokotusrekisterin ja Omakannan toimintaa sekä niiden välistä tiedonsiirtoa tulee parantaa. Myös rokotemuistutusten lähettämistä esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostilla on ehdotettu.

– Kansalliseen potilastietojärjestämä Omakantaan menee tällä hetkellä vain osa rokotustiedoista. Rokotemuistutukset puuttuvat sieltä vielä kokonaan. Muistutukset edellyttävät kuitenkin hyvää rokotusrekisteriä, jotta todella tietäisimme, mitä rokotteita kukakin on saanut, Anttila huomauttaa.

Anttila uskoo, että toimiva muistutussysteemi ja matalan kynnyksen rokotuspisteet helpottaisivat rokotteiden ottamista. Hän kuitenkin muistuttaa, että niin kauan kuin niitä ei ole, rokotetietoisuutta lisäämällä ja liittämällä rokotukset aktiivisemmin osaksi perusterveydenhuoltoa voitaisiin parantaa aikuisten ja ikääntyvien rokotuskattavuuksia ja edistää terveyttä.

---

Lähteet:
1. Salo H, Kilpi T. Kansallinen rokotusohjelma – kansanterveyden ja talouden menestystarina. Duodecim 2017;133:977–83.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134626/Salo%20%20Kilpi_Rokotusohjelma%20tal%20arviointi_katsaus_Duodecim%202017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Rokotekattavuus
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/rokotuskattavuus
3. Rokoterekisteri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
https://www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/atlas/atlas.html?show=influenza
4. Ikääntyneiden rokotukset, Duodecim, Terveyskirjasto (viitattu 20.3.2020)
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00842&p_hakusana=rokotteet
5. Mediuutiset (viitattu 20.3.2020). Vain puolet 65 vuotta täyttäneistä ottaa ilmaisen influenssarokotteen – rokote vähentää sydän- ja aivoinfarktiriskiä
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/vain-puolet-65-vuotta-tayttaneista-ottaa-ilmaisen-influenssarokotteen-rokote-vahentaa-sydan-ja-aivoinfarktiriskia/55fe628b-8704-434f-b287-962fabc5d25b
6. Miksi rokotuksia tarvitaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/hyodyt-ja-haitat/miksi-rokotuksia-tarvitaan-
7. Rokotustoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti, Sosiaali- ja terveysministeriö
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161603/STM_39_2019_Rokotustoiminta_.pdf

Logo: MSD – Paremman elämän puolesta

MSD – Paremman elämän puolesta

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tänään tehdään täsmälääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille. Hoitoja myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi ja vaikuttavammiksi.

Yksilöllinen lääkehoito voi mahdollistaa todellisia läpimurtoja monien kaikkein vakavimpien sairauksien hoidossa, mutta myös suomalaisten kansantautien paremmassa hallinnassa.

MSD on toiminut lääketieteen innovaatioiden etulinjassa jo yli vuosisadan ja kehittänyt lääkkeitä ja rokotteita maailman haastavimpiin sairauksiin. Tänä päivänä keskeisiä painopistealueitamme ovat syöpäsairaudet, rokotteet, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja infektiotaudit, kuten HIV ja Ebola.

Tällä Studio-sivustollamme voit lukea ajankohtaisia artikkeleita muun muassa syöpähoidoista ja rokotteista.

Syövän immuunihoidot ovat lupaava syövän hoitomuoto, joka avaa uusia mahdollisuuksia vaikeimpien syöpäsairauksien hoidossa. Rokotteet taas ovat tasa-arvoinen ja kustannustehokas avain parempaan terveyteen.

MSD – Paremman elämän puolesta.

Katso kaikki sisällöt »