Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Diabeteksen yhteiskunnallista ja inhimillistä taakkaa ei voi sote-uudistuksessa sivuuttaa

Suomen tuore hallitus peri edeltäjältään sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistuksen. Työssään aloittaneiden poliittisten päättäjien tehtävänä on viedä maaliin muutos, jonka yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintojen toimivuuden parantaminen. Perusterveydenhuollon tulisi voida nykyistä vaikuttavammin hoitaa potilasta niin, että järjestelmä tuottaa parempaa terveyttä nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Samalla säästyy kustannuksia erikoissairaanhoidossa.

Tyypin 2 diabetespotilas on erinomainen esimerkki potilaasta, joka kohtaa terveyspalvelujärjestelmän ongelmakohdat koko hoitoketjun matkalta. Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy on haaste, jota ei ole pystytty tehokkaasti ratkaisemaan. Diabetes havaitaan usein varsin myöhään, kun elintapaohjaus ei enää riitä1. Potilas näkee terveydenhuollon ammattilaista vain noin kerran vuodessa, joissakin paikoissa jopa harvemmin. Moniammatillista tukea saa vain harva. Omahoidon seurantaan vaadittavia välineitä on monilla alueilla vaikea saada2. Luonteeltaan etenevä sairaus tekee tuhojaan elimistössä, kun hoidon vaikuttavuutta ja tehoa ei seurata, eikä hoitoa päivitetä riittävän usein. Tämä johtaa vakavien lisäsairauksien ja komplikaatioiden ilmaantumiseen1. Lisäsairaudet vähintään kaksinkertaistavat diabetespotilaan hoitokulut3.

Diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 %1. Tämän jo yksin pitäisi riittää perusteeksi nostaa diabeteksen hoitoketjujen kuntoon laittaminen terveyspalvelu-uudistuksen keskiöön. Mutta yhtä tärkeää on huomioida, että diabetes aiheuttaa merkittävää inhimillistä painolastia sadoille tuhansille potilaille ja heidän läheisilleen. Tyypin 2 diabetes on krooninen sairaus, johon liittyy konkreettinen riski mm. sydänkohtaukseen, aivoinfarktiin, näkökyvyn menettämiseen, munuaiskomplikaatioihin, jopa jäsenten menettämiseen amputaatiolla. Puhumattakaan päivittäisestä verensokerin vaihtelusta aiheutuvista muutoksista hyvinvoinnissa1,2. Diabetespotilas joutuu joka päivä tekemään omaa hoitoaan koskevia valintoja puutteellisella tiedolla ja tuella. Usein myös puutteellisilla itsehoidon välineillä2.

Ei tilanne kuitenkaan aivan lohduton ole. Useiden sairaanhoitopiirien alueilla on panostettu toimivien hoitoketjujen rakentamiseen ja mm. diabeteksen osaamiskeskusten rakentamiseen. Nyt vain pitäisi varmistaa, että resurssit riittävät yhtenäisten, kokonaisvaltaisten ja moniammatillisten hoitoketjujen käytännön toteuttamiseen ja potilaiden omahoidon riittävään tukemiseen. Hoidon tukena tulisi voida myös hyödyntää erilaisia digitaalisia palveluja, jotta hoitohenkilökunnan aikaa vapautuu vaativampaan henkilökohtaiseen hoitotyöhön.

Jotta kansallisella tasolla voidaan tarjota yhdenmukaisesti vaikuttavaa hoitoa, on hoidon tuloksia pystyttävä vertailemaan hoitopaikkojen välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää parhaillaan mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Laaturekisteri mahdollistaa hoitopaikkojen avoimen vertailun ja edistää tiedolla johtamista terveydenhuollossa. Yksi pilottirekistereistä koskee diabeteksen hoitoa4. Diabeteksen laaturekisterin rakentaminen, resursointi ja hyödyntäminen myös pilottihankkeen jälkeen ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Diabeteksen hoitoon panostaminen voisi olla uuden hallituksen parhaita sote-investointeja.

Nina Ekholm-Wenberg
Managing Director AstraZeneca Oy
Market Access and Governmental Affairs Director
AstraZeneca Oy, Itsehallintokuja 6, FI-02600 Espoo, Finland
M: +358 (0)40 3301 209
nina.ekholm@astrazeneca.com

Nina Ekholm-Wenbergillä on vankka kokemus lääke-alasta Suomesta ja ulkomailta. Olen toiminut eri yrityksien johtoasemassa sekä markkinoinnin, myynnin, markkinoillepääsy ja lääkepoliittisissa tehtävissä kansainvälisellä, Euroopan ja Suomen tasolla. Olen AstraZeneca Suomen toimitusjohtaja ja vaikutan terveydenalalla muun muassa FiMVO – Suomen Lääkevarmennus Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Lääketeollisuus Ry:n hallituksessa ja eri toimikunnissa.

Viitteet:

  1. Diabetes: Käypä Hoito -suositus, 2018 (julkaistu 7.2.2018). Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (haettu 3.6.2019). www.kaypahoito.fi.
  2. Diabetesbarometri 2017.Pdf-julkaisu/diabetes.fi/marraskuu 2017.Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry, 2017.
  3. Diabetes ja lääkäri 2018;2:13-15.
  4. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/arviointi-ja-tietoikkuna/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit

FI-4903-06-19-DIA

Logo: Suomi Terveystarkastuksessa 17.7.

Suomi Terveystarkastuksessa 17.7.

Kesän kiinnostavin terveysalan vaikuttajatilaisuus kokoaa ammattilaiset ja päätöksentekijät yhteen pohtimaan suomalaista terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Suomi Terveystarkastuksessa tiivistää tuoreimman tiedon ja parhaat käytännöt.

Kesän huipputapahtumassa pureudutaan kolmeen teemaan tärkeään teemaan

  • EU-puheenjohtajamaan kilpailukyky puntarissa.
  • Vaikuttavaa terveyttä kaikille
  • Työelämä - Kuinka pidämme kaikki mukana

Kesällä 2018 Suomi Terveystarkastuksessa -päivä kokosi Poriin yli 200 terveysalan päättäjää, vaikuttajaa ja ammattilaista terveydenhuollon ajankohtaisimpien teemojen äärelle.

Katso Suomi Terveystarkastuksessa 2019 ohjelma almatalent.fi/meditapahtumat ja ilmoittaudu mukaan!

Katso kaikki sisällöt »