Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Suomi astman hoidon mallimaa – mutta onko meilläkin parannettavaa?

Suomi saa osakseen paljon suitsutusta astman hoidon mallimaana- ja syystäkin. Vasta taannoin (02/2019) The Lancet Respiratory Medicin* julkaisi artikkelin, joka kehottaa ottamaan mallia Suomalaisesta astmaohjelmasta. Kansallinen astmaohjelma oli käynnissä 1994-2004**, jona aikana saatiin aikaan hienoja ja potilaan kannalta merkittäviä parannuksia astman hoidossa. Astman kustannuksien osalta on nähty suuria muutoksia: vuonna 1993 astma maksoi yhteiskunnalle nykyrahaksi muutettuna 330 miljoonaa euroa vuodessa, kun 2013 kustannus oli enää 191 miljoona euroa*, vaikka diagnosoitujen astmatapausten määrä nousi tänä aikana tasaisesti. Astmaohjelman käynnistämisen aikana joka viides astmapotilas kärsi vaikeista oireista, vuoteen 2001 mennessä tämä luku oli puoliintunut ja vuonna 2016 heitä oli enää 2-5 prosenttia potilaista*.

Astman lääkehoito kehittyy.

Suomalainen hyvä astman lääkehoito perustuu varhaisiin 1990 luvun tutkimustuloksiin, joissa pystyttiin osoittamaan, että astman hoito tulisi aloittaa välittömästi anti-inflammatorisella lääkityksellä**. Suomi olikin ensimmäisten joukossa aloittaessaan laajamittaisen inhaloitavan kortisonin käytön astman hoidossa.

Sittemmin potilaiden saataville on vuosien saatossa saatu useita erilaisia inhaloitavia lääkkeitä, joilla potilaiden hoitotasapainoa on pystytty parantamaan entisestään ja uusimpana käyttöön ovat tulleet pistettävät biologiset lääkkeet. Biologiset lääkkeet on tarkoitettu vaikeasta astmasta kärsivien potilaiden hoitoon, joita Suomessa on arviolta 2-5 % astmaatikoista*.

Nämä uudet biologiset sairaalalääkkeet tuovat haasteen astman lääkehoitoon, jossa on totuttu käyttämään pääsääntöisesti kohtalaisen edullisia lääkkeitä.

Innovatiivisiin uusin lääkkeisiin kaikilla yhtäläinen oikeus?

Kuinka uudet lääkkeet on otettu Suomessa käyttöön? Eri alueilla uusien, innovatiivisten hoitojen käyttöönotto vaihtelee. Esimerkiksi biologiset lääkkeet annetaan nykyisellään sairaalassa, mutta eri sairaanhoitopiirien välillä on eroja mm. budjeteissa. Yhtenäisen valtakunnallisen hoitosuosituksen, tai uuden astmaohjelman, joka ohjaisi uusien lääkkeiden käytössä, puuttuminen johtaa myös siihen, että hoidon aloittamisen kriteerit eri alueilla poikkeavat toisistaan. Pahimmillaan tästä seuraa potilaiden eriarvoinen asema riippuen heidän asuinkunnastaan.

Tarvitaanko uusi astmaohjelma?

Oman ulottuvuutensa oikean ja oikea-aikaisen hoidon saamiselle ja tehostamiselle tuo myös alueellisesti eriävät käytännöt astmaatikkojen hoidon kontrolleissa. Säännölliset kontrollikäynnit ovat tärkeitä, jotta astmaatikon hoito pysyy aina optimaalisella tasolla ja mm. mahdollisia pahenemisvaiheita voidaan ennaltaehkäistä ja tarvittaessa potilas voidaan lähettää edelleen erikoissairaanhoidon arvioon mahdollisia biologisia lääkityksiä varten. Astmaohjelman aikana korostettiin astmahoitajien tärkeyttä astmaatikkojen hoitotasapainon kontrolloinnissa** ja näiden vastuuhoitajien määrä olikin astmaohjelman ansiosta hyvässä kasvussa, sittemmin suunta on valitettavasti ollut laskusuhdanteinen. Terveyskeskuksien astmahoitajien resurssit ovat pienentyneet siinä määrin, että heidän todelliset mahdollisuutensa kutsua potilaita säännöllisiin kontrollikäynteihin on jääneet lähes olemattomiksi.

Suomi on monessa mielessä astman hoidon mallimaa, mutta parannettavaa löytyy meiltäkin. Olisiko meidän aika käynnistää uusi astmaohjelma?

Kirjoittaja, Nina Ekholm-Wenberg, on AstraZeneca Suomen toimitusjohtaja ja vaikuttaa terveydenalalla muun muassa FiMVO- Suomen Lääkevarmennus Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Lääketeollisuus Ry:n hallituksessa ja eri toimikunnissa.

Lähteet:

*Talha Khan Burki, Asthma control: learning from Finland´s success, The Lancet Respiratory Medicine/ Volume 7, ISSUE 3, P207-208, March 01, 2109

**Haahtela, T. et al., Suomalainen astmaohjelma 10 vuotta- suuri muutos parempaan. Suomen Lääkärilehti 42/2006 vsk 61

Logo: Suomi Terveystarkastuksessa 17.7.

Suomi Terveystarkastuksessa 17.7.

Kesän kiinnostavin terveysalan vaikuttajatilaisuus kokoaa ammattilaiset ja päätöksentekijät yhteen pohtimaan suomalaista terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Suomi Terveystarkastuksessa tiivistää tuoreimman tiedon ja parhaat käytännöt.

Kesän huipputapahtumassa pureudutaan kolmeen teemaan tärkeään teemaan

  • EU-puheenjohtajamaan kilpailukyky puntarissa.
  • Vaikuttavaa terveyttä kaikille
  • Työelämä - Kuinka pidämme kaikki mukana

Kesällä 2018 Suomi Terveystarkastuksessa -päivä kokosi Poriin yli 200 terveysalan päättäjää, vaikuttajaa ja ammattilaista terveydenhuollon ajankohtaisimpien teemojen äärelle.

Katso Suomi Terveystarkastuksessa 2019 ohjelma almatalent.fi/meditapahtumat ja ilmoittaudu mukaan!

Katso kaikki sisällöt »