Diabeteslääkkeiden korvattavuus koki mullistuksen viime vuoden alussa. Nykyisin ainoastaan insuliineista saa täyden 100 % korvauksen muiden lääkevalmisteiden tipahdettua alempaan korvausluokkaan¹. Miltä muutoksen vaikutukset näyttävät nyt, vajaat kaksi vuotta toimeenpanon jälkeen?
Puhutaan aluksi hieman luvuista ja rahasta. Diabeteslääkkeiden korvausluokan laskulla saatiin aikaan toivottuja säästöjä, ainakin paperilla. Korvausluokkaa vaihtaneiden diabeteslääkkeiden korvaussumma pieneni viime vuoden aikana 26 miljoonaa euroa². Tämän johdosta lääkekorvausten kokonaissumma pieneni 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja diabeteslääkkeiden korvausmuutos oli kokonaiskustannuksen pienenemisen kannalta suurin yksittäinen vaikuttaja³. Mutta onko tämä todellinen säästö, vai lisääkö säästö lääkekorvauksissa kustannuksia jossain toisaalla?
Entä lääkärit, ovatko he huomanneet muutoksen vaikuttaneen diabetespotilaiden hoitoon?
Diabetesliitto teki yhdessä AstraZenecan kanssa lääkäreille kyselytutkimuksen³, jolla selvitettiin, miten tyypin 2 diabeteksen hoitokäytäntöjen on käynyt korvausmuutoksen myllerryksessä ja keihin muutos on eniten vaikuttanut.
Noin puolet 227 vastanneesta lääkäristä uskoi korvausmuutoksen heikentäneen Käypä hoito -suosituksen noudattamista diabeetikoita hoitavien lääkäreiden keskuudessa. Ja koska potilaat joutuvat tätä nykyä maksamaan lääkkeistä aiempaa enemmän, käydään lääkärin vastaanotolla myös hintakeskusteluja entistä useammin. Lääkäreiden mukaan noin neljäsosa potilaista onkin pyytänyt edullisempaa lääkettä. Potilaiden sitoutuminen lääkehoitoon on lääkäreiden mukaan kärsinyt ja lääkeannoksen oma-aloitteinen pienentäminen ei ole sekään harvinaista.
Lääkärikyselyn mukaan korvausmuutos on vaikuttanut vähiten ansiotyössä olevien tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon. Kelan tekemään tutkimukseen pohjautuen taas tiedetään, että omavastuumuutokset ovat vaikuttaneet eniten pienituloisten ja sairaimpien potilaiden lääkeostoihin³. Jopa neljännes pienituloisista on joutunut vuoden aikana karsimaan lääkeostoista⁴.
Nyt, kun on käsitelty lukuja ja lääkäreiden mietteitä, suunnataan katse keskiöön, potilaaseen. Mitä tyypin 2 diabetespotilaat ovat tästä muutoksesta mieltä ja miten se on vaikuttanut heidän arkeensa? Diabeetikolla voi olla muitakin hoitoa vaativia sairauksia diabeteksen lisäksi, jolloin korvattavuuskysymys ei koske vain diabeteslääkkeitä. Jos omavastuu on suuri ja rahat tiukilla, jääkö diabeteslääkkeiden osto jonkin toisen sairauden hoitoon määrätyn lääkkeen jalkoihin – tai toisin päin? Paljonko määrättyjä lääkkeitä jää ostamatta ja mistä syystä?
Korvattavuuskysymys ei ole yksinkertainen. Korvauskustannusten pienentyminen voi kertautua muissa kustannuksissa, mikäli liian kallis hoito heikentää diabeetikon hoitotasapainoa tai aiheuttaa muiden sairauksien hoidon laiminlyöntiä. Asian selvitystä täytyy jatkaa, jotta ymmärtäisimme kokonaisuuden ja osaisimme vastata kysymyksiin jatkossa entistä paremmin.
Viitteet:
- http://www.kela.fi/laakkeet-ja-laakekorvaukset_kelan-paatokset [Haettu 25.9.2018]
- Kurko, Martikainen, Rättö, Aaltonen. Kelan tutkimusblogi: Diabeteslääkkeiden kulutus väheni jonkin verran vuonna 2017. Kela 16.3.2018. Tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4466 [haettu 25.9.2018
- https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/mita_diabeteslaakkeiden_korvausleikkausten_seurauksista_tiedetaan.20592.news[Haettu 25.9.2018]
- Kurko T. et al. Suomen Lääkärilehti 2018;24-31:1584-1589
Yhteystiedot: Nina Ekholm-Wenberg, toimitusjohtaja
AstraZeneca Oy, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo
Puh. +358 10 23 010
FI-3869-09-18-DIA