Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Eteenpäin työntävät voimat – mikä saa meidät jaksamaan?

HUS:n IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg

Työelämän koventuneet vaatimukset ja hektinen elämänrytmi pistävät pienen ihmisen selkä seinää vasten. Kuinka luovia eteenpäin palamatta loppuun?

Työuupumus, burnout, jaksamis- ja sopeutumisvaikeudet. Kyseenalaisessa mielessä rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta yhä useamman kohdalla jaksamisen juurisyyt nivoutuvat kiihtyneen työelämän koventuneiden vaatimusten ja jatkuvan stressin tunteen ympärille. Kyse ei ole vain pitkään työelämässä olleiden keski-ikäisten vaivasta, sillä myös nuoret joutuvat kamppailemaan oman jaksamisensa kanssa.

“Työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet ja elämästämme on tullut muutenkin hektisempää. Mieli ja elimistö ovat entistä kovemmalla rasituksella. Sen seurauksena esimerkiksi ihmisten keskittymiskyky on heikentynyt ”, sanoo HUS:n IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg. ​

Ensi heinäkuussa SuomiAreenan yhteydessä järjestettävässä Suomi Terveystarkastuksessa -tapahtumassa päivän päätöspuheenvuoron pitävä Stenberg kokee tärkeäksi, että jaksaminen nostetaan osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Koko terveysalan rooli kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäjänä kasvaa huoltosuhteen heikentyessä ja työurien pidentyessä. Olipa kyseessä sitten lääkäri tai terveydenhuollon päättäjä, oma työkalupakki jaksamisen edistämiseen on syytä pitää ajan tasalla.

“Elämme globaalissa maailmassa, missä kansallinen päätöksenteko on monella tavalla rajoitettua. Siitä huolimatta suomalainen yhteiskunta on onnistunut säilyttämään monia jaksamista tukevia peruspilareita kuten esimerkiksi lyhyet työpäivät ja riittävät lomat. Sen lisäksi valtaosa ihmisistä pärjää tekemällä vain yhtä työtä. Tällaiset seikat viestivät kansalaisille, että asiat ovat hallinnassa”, pohtii Stenberg.

Kaaos voi johtaa huonojen valintojen kierteeseen

Jaksamisen uhkana on hallitsematon kaaos, missä ihminen toimii reaktiivisesti palautumatta häneen kohdistuvasta rasituksesta. Tässä reaktiivisessa tilassa ajautuu asioihin, jotka voivat olla hyviä tai todella huonoja. Kun energia kuluu vääristä asioista selviämiseen, huonojen valintojen kierre kasvaa lisäten edelleen rasitusta ja reagoinnin tarvetta.

“Jaksaminen ei ole ainoastaan ulkoista. Sen perustana on, että ihminen on aidosti motivoitunut ja tekee sellaisia asioita, jotka tuottavat hänelle iloa ja kiitollisuutta. Tämä edellyttää, että ihminen tietää ja tuntee, mihin hän sitoutuu. Myös palautumiselle pitää jättää aikaa. Se onnistuu esimerkiksi liikunnan tai muun mielekkään harrastuksen parissa”, Stenberg korostaa.

Jan-Henry Stenberg on tehnyt määrätietoisesti töitä teknologian ja psykiatrisen sairaanhoidon yhteispelin edistämiseksi.

Oman jaksamisensa perustana Stenberg pitää järjen ja tunteen seuraamista asioihin, joilla on hänelle itselleen jokin merkitys. Syvällinen kiinnostus ihmismielen liikkeisiin näkyy esimerkiksi Stenbergin ja hänen puolisonsa Johanna Stenbergin kirjoittamassa ensimmäisessä suomenkielisessä tietokirjassa, joka käsittelee systemaattisesti psyyken hallinta- ja puolustusmekanismeja. Helsingin Sanomien elokuussa 2017 julkaisemassa artikkelissa kerrotaan puolestaan Stenbergin toiminnasta keskusrikospoliisin uhka-arvioryhmän apuna.

Valmius uusille haasteille on saanut Stenbergin myös edistämään teknologian ja psykiatrisen sairaanhoidon yhteispeliä. Yli kymmenen vuotta sitten alkunsa saaneet HUS:n nettiterapiat ovat todistaneet tehonsa, mutta hankkeen alkuaikoina Stenberg joutui tekemään määrätietoisesti töitä vakuuttaakseen epäilijät niiden mahdollisuuksista. Nettiterapian teknistä toimivuutta ja mobiiliverkkojen riittävyyttä tutkittiin kokeilemalla järjestelmiä maantieteellisissä ääripäissä kuten Tunturi-Lapin kunnissa ja Utön saarella.

“Tällä hetkellä digitaaliset palvelut tavoittavat parhaiten raitiovaunureittien varrella asuvia uusien teknologioiden varhaisia omaksujia sekä niitä, jotka asuvat maantieteellisesti kaukana terapiapalveluista. Haasteena on saada määrällisesti suurin joukko, joka asuu kohtuullisen pitkän matkan päässä terapiapalveluista, hyödyntämään nettiterapiaa”, kertoo Stenberg.

Jan-Henry Stenberg jatkaa aiheesta kesän kiinnostavimmassa terveysalan tapahtumassa Porissa 17.7.2019. Suomi Terveystarkastuksessa -tapahtuma kokoaa yhteen alan ammattilaiset ja päätöksentekijät pohtimaan suomalaista terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Katso ohjelma ja ilmoittaudu täällä.

Jan-Henry Stenberg

  • Syntynyt Espoossa 1970
  • Naimisissa, 4 lasta
  • Filosofian tohtori, erikoispsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti (VET)
  • Linjajohtaja, HUS Psykiatria, IT-Psykiatria ja psykososiaaliset hoidot (tammikuu 2016 - )
  • Kirjoittanut useita psykologiaa käsitteleviä kirjoja, pitää erilaisia alan koulutuksia
  • Harrastukset: monipuolinen liikunta, lukeminen, veneily
  • Oman jaksamisen motto: Tunne motiivisi - älä tee mitään turhaan.

Teksti: Ari Rytsy
Kuvat: Ville Rinne

Logo: Suomi Terveystarkastuksessa 17.7.

Suomi Terveystarkastuksessa 17.7.

Kesän kiinnostavin terveysalan vaikuttajatilaisuus kokoaa ammattilaiset ja päätöksentekijät yhteen pohtimaan suomalaista terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Suomi Terveystarkastuksessa tiivistää tuoreimman tiedon ja parhaat käytännöt.

Kesän huipputapahtumassa pureudutaan kolmeen teemaan tärkeään teemaan

  • EU-puheenjohtajamaan kilpailukyky puntarissa.
  • Vaikuttavaa terveyttä kaikille
  • Työelämä - Kuinka pidämme kaikki mukana

Kesällä 2018 Suomi Terveystarkastuksessa -päivä kokosi Poriin yli 200 terveysalan päättäjää, vaikuttajaa ja ammattilaista terveydenhuollon ajankohtaisimpien teemojen äärelle.

Katso Suomi Terveystarkastuksessa 2019 ohjelma almatalent.fi/meditapahtumat ja ilmoittaudu mukaan!

Katso kaikki sisällöt »