Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Lääketutkimuksissa vain voitettavaa

Tutkimusjohtaja Juha Klefströmin johdolla laadittu tuore selvitys syöpälääketutkimusten tilasta kertoo karua kieltä takana olevasta loistavasta tulevaisuudesta kliinisissä lääketutkimuksissa. Suomi on menettänyt asemiaan lääketutkimusten houkuttelevana paikkana suhteessa moniin muihin Euroopan maihin. Esimerkiksi lähimpään verrokkiryhmään eli Pohjoismaihin verrattuna tilanteemme on kurjistuva. Monissa kilpailijamaissa on tehty tietoisia valtiojohtoisia toimenpiteitä tavoitteena kohentaa edellytyksiä kilpailla lääketutkimuksista. Suomessa talkoisiin ei ole vielä ryhdytty.

Mutta onko sillä lopulta väliä, että tilanteemme synkkenee? Keneltä tämä on pois, kuka kärsii?

Talous kärsii. Lääketeollisuus ry:n vuoden 2018 selvityksen mukaan kliiniset lääketutkimukset toivat Suomeen 200 miljoonaa euroa riihikuivaa edellisvuonna. Lääketutkimuksiaan tehdessään kansainväliset lääkeyhtiöt maksavat kaiken tutkimukseen liittyvät kulut.

Sairaaloiden budjetti kärsii. Lääkeyhtiöt maksamat lääketutkimukset eivät ole ihan yhdentekevä kysymys tutkimuksia toteuttavien sairaaloiden tutkimusbudjetin kannalta. Mainitun 200 miljoonan euron tutkimuspanostuksen päälle tulevat vielä ilmaiset lääkkeet. Niiden taloudellinen merkitys on arvioitu useiksi kymmeniksi miljooniksi vuodessa. Se on kohtalainen siivu sairaaloiden lääkebudjetista.

Osaaminen kärsii. Lääketutkimukset ovat lääkkeiden kehityksen kannalta sitä uusinta uutta. Kun Suomeen tuodaan lääketutkimus, mukana olevat lääkärit ja hoitajat pääsevät omaksumaan tätä uusinta tietoa. Kyse on osaamisen siirrosta: lääketutkimusten avulla terveydenhoidon ammattilaiset päivittävät tietotasonsa. Terveydenhoito kehittyy.

Ja lopuksi se kaikkein tärkein: potilas kärsii. Yhä pienempi osa potilaista pääsee osallistumaan lääketutkimuksiin. Jos kaikki käytössä olevat hoitokeinot on käytetty, tutkimukseen osallistuminen voi vielä tuoda toivoa potilaalle. Lääketutkimusten vähetessä hoitoa saavat potilaat eivät myöskään aina enää saa parasta hoitoa, koska uusin tieto ei ole tavoittanut hoitohenkilökuntaa. Voi myös olla niin, että potilaat eivät saa käyttöönsä uusinta lääkehoitoa, koska siihen ei ole varaa. Melko dramaattisia vaikutuksia potilaan kannalta.

Käsillä on vaalivuosi ja sitä myöden uusi hallitus sekä hallituksen uusi ohjelma. Jotta hallituksen ohjelmassa huomio kiinnittyisi lääketieteellisen tutkimuksen edellytysten parantamiseen, terveysalan kasvustrategiaa tulee jatkaa. Se on nykyisenkin hallituksen kohdalla mahdollistanut systemaattisen tutkimusedellytysten kehittämisen. Terveysalan kasvustrategiaan tulee liittää kliinisten lääketutkimusten kehittämiskokonaisuus. Näin on tehty kilpailijamaissakin. Meillä ei ole varaa olla tarttumasta toimeen. Meillä on liikaa menetettävää.

Petri Lehto, yhteiskuntasuhdejohtaja, MSD Finland Oy

Suomi Terveystarkastuksessa -tapahtuma järjestetään 17.7.2019 Porin Teatterissa. Ohjelma julkaistaan helmikuun aikana. 

Mediuutisten tapahtumasivut

Logo: Suomi Terveystarkastuksessa 18.7.

Suomi Terveystarkastuksessa 18.7.

Tunteeko erikoissairaanhoito potilaansa? Kuinka ennakointi tukee terveydenhoitoa? Entä mihin lääkekorvausjärjestelmä on menossa?

Kesän kiinnostavin terveysalan vaikuttajatilaisuus kokoaa ammattilaiset ja päätöksentekijät yhteen pohtimaan suomalaista terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Suomi Terveystarkastuksessa tiivistää tuoreimman tiedon ja parhaat käytännöt. Kesällä 2017 Suomi Terveystarkastuksessa -päivä kokosi Poriin 160 terveysalan päättäjää, vaikuttajaa ja ammattilaista. Yli 10 asiantuntijaa paneutui terveydenhuollon ajankohtaisimpiin teemoihin.

Katso kaikki sisällöt »