Ennakoiva terveydenhuolto kuuluu suomalaisen kansanterveystyön ydintavoitteisiin. Sairauksien ennaltaehkäisy terveellisiin elintapoihin kannustamalla on yleisesti tunnettu ja hyväksytty tapa varmistaa myös työntekijöiden jaksaminen niin työssä kuin vapaa-ajalla. Käytössä ei kuitenkaan ole ollut sellaisia työkaluja, joilla esimerkiksi yksilön työkyvyn heikkenemistä voitaisiin ennakoivasti tunnistaa tai ennustaa.

Sähköiset potilastietojärjestelmät ja erityisesti niihin vuosien ajan tehty rakenteinen kirjaaminen, mahdollistavat kuitenkin uudenlaisten ennakoivien terveydenhuollon työkalujen kehittämisen. Yli 10 vuoden aineistoon perustuva Mehiläisen Työkykytutka pystyy ennustamaan työkyvyn varhaisen alenemisen riskin. Työkykytutkan koneoppimiseen perustuvan algoritmin avulla työterveyden ammattilaiset voivat reagoida jo varhaisemmassa vaiheessa ja tarjota kohdennettua tukea työntekijän työkyvyn säilyttämiseksi ja terveyden ylläpitämiseksi.

Enemmän kuin ennakoivaa tunnistamista

Ennakoivien hälytysmerkkien lisäksi työterveyden on myös pystyttävä osallistamaan ja motivoimaan työntekijää tarttumaan niihin syihin, jotka liittyvät hänen hyvinvointiinsa ja työkyvyn laskun riskiin. Tähän tarvitaan koko työterveystiimin osaamista. Työkykytutka on se tiimin jäsen, joka jaksaa ajatella viileän analyyttisesti ja tunnistaa tekijöitä, jotka inhimillisessä kohtaamisessa saattavat esimerkiksi yksilön hyvinvoivan ulkokuoren vuoksi jäädä piiloon.

Työkykytutkan mahdollistama varhainen tunnistaminen asettaa uuden haasteen terveydenhuollon ammattilaisille. He kun ovat taitavia tunnistamaan ja hoitamaan sairauksia sekä tukemaan jo heikentynyttä työkykyä, mutta modernissa työterveyshuollossa on oltava työkaluja myös varhaisempaan tukeen, esimerkiksi elintapojen muuttamisen avuksi, psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi sekä hyödynnettäväksi stressin- ja ajanhallintakysymyksissä.

Jo se on hyvä tulos, että Työkykytutkan kohdentuminen herättää kysymyksiä ja keskustelua työntekijän ja työterveyshoitajan välillä. Onhan keskustelun syntyminen ja pohdinta työkykyyn vaikuttavista tekijöistä jo itsessään tavoite. Lisäksi ammattilaisia sekä asiakkaita motivoi vaikuttavuuden arvioiminen. On palkitsevaa nähdä, miten hyvinvointi vahvistuu asiakkaan itse asettamien tavoitteiden saavuttamisella ja erilaisilla oiremittareilla arvioituna.

Terveydenhuollon ammattilaiset mukaan kehittämään työtään

Uusien tukiälysovellusten käyttöönotto lisää tyypillisesti nälkää saada lisää työkaluja omien potilaiden parempaan hoitamiseen. Erilaiset seulat ja poimintatyökalujen käyttöönotto, joiden avulla lääkärit voivat omasta potilasjoukostaan tunnistaa esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa olevia potilaita, eivät edes edellytä keinoälyä, vaan vain ajattelun muutosta reaktiivisesta terveydenhuollosta proaktiiviseen työhön.

Laadukas, rakenteinen potilastieto ja algoritmit eivät kuitenkaan johda siihen, että keinoäly syrjäyttäisi terveydenhuollon ammattilaiset. Ammattilaisia tarvitaan antamaan perspektiiviä uuden tutkimustiedon merkityksestä potilaan oman sairaudenkuvan kannalta. Ammattilaisia tarvitaan myös linjaamaan kunkin asiakkaan elämäntilanteeseen ja eettiseen arvomaailmaan sopivia yksilöllisiä hoitopolkuja sekä ennen kaikkea motivoimaan ja tukemaan häntä.

Tiedolla omaa työtään johtavat ammattilaiset ovat etulyöntiasemassa niihin lääkäreihin nähden, jotka eivät datan mahdollisuuksia hyödynnä. Ja onnekkaita ovat ne potilaat, jotka saavat hyötyä tukiälyn ja inhimillisen älyn yhteistyöstä.

Kirjoittaja Kaisla Lahdensuo on Mehiläinen Oy:n lääketieteellinen johtaja sekä psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri.