Suomella on hyvä pelipaikka kasvaa terveyden ja hyvinvoinnin kärkimaaksi. Viime vuosina kehittyneen poliittisen ilmapiirin ja tehtyjen päätösten ansiosta meillä on laajat mahdollisuudet tehdä korkeatasoista tutkimusta, jolla voi olla iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Pienenä, mutta hyvin kehittyneenä, maana Suomi pystyy myös houkuttelemaan lääketeollisuuden investointeja.
Pelkästään innostumalla terveydenhuollon investointimahdollisuuksista emme kuitenkaan saa aikaan kasvua.
Kehityksen edellytyksenä on nyt vallitseva poliittinen näkemys siitä, että toimiva terveydenhuoltojärjestelmä nähdään kasvutekijänä koko yhteiskunnalle, ei pelkkänä budjettikuluna. Se vaatii kuitenkin meiltä kaikilta myös peiliin katsomista – onko joukkueeni Suomi, edustamani organisaatio vai jokin aivan muu?
Kirjoissa ja kansissa oleva Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia ja sitä seuranneet suunnitelmat ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Kriittinen kysymys kuitenkin on ratkaisematta: kuinka strategia kääntyy käytännöksi? Niukkuutta on jaettavana jatkossakin enemmän kuin varoja investointeihin. Olemmeko valmiita tarkastelemaan esimerkiksi disruptiivisia toimintamalleja, joissa tehokkuus voi hypätä uudelle tasolle, mutta perinteiset tavat toimia tuhoutuvat?
Terveysalalla on tarve innovatiivisille digitaalisille ratkaisuille. Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on rakentunut akuutisti sairaiden hoitamiseksi, melko puhtaasti henkilökohtaisen vastaanottomallin mukaisesti. Suomessa on kuitenkin valtava määrä kroonisesti sairaita ihmisiä, esimerkiksi diabeetikoita tai korkeasta verenpaineesta kärsiviä, joiden tehokas hoito vaatisi jatkuvaa seurantaa. Tällä hetkellä diabetesta sairastava henkilö saattaa tavata eri lääkärin kahden vuoden välein.
Digitaalisuus voi siirtää painopistettä osittain vastaanottokeskeisestä järjestelmästä kevyempiin ratkaisuihin. Digipalvelut avaavat myös mahdollisuuksia nähdä potilas oman hoitonsa resurssina eikä vain hoidon kohteena. Hyvä esimerkki tukea ja tietoa tarjoavasta verkkopalvelusta on HUSin Terveyskylä, joka tarjoaa yksilöllistä digitaalista tukea sekä terveydenhuollon ammattilaisille, potilaille että heidän läheisilleen. Toivon, että se nivoutuu jatkossa erottamattomaksi osaksi kroonisesti sairaiden potilaiden hoitopolkua.
On välttämätöntä, että terveydenhuolto ottaa strategiakseen vastata tiedontarpeeseen eikä potilaita jätetä yksin. Jos terveydenhuolto ei ole vastaamassa huutoon, tarpeen täyttää, ja on jo osittain täyttänytkin, joku muu. Olen varma, ettei se ole potilaiden eikä Suomen etu. Informaatiota ja disinformaatiota on paljon, ja yksittäinen kansalainen ei kykene erottamaan, kumpaa on tarjolla. Monia hyviä tapoja toimia on jo kehitettykin ympäri maatamme, mutta asialla ovat usein olleet omistautuneet henkilöt ilman varsinaista järjestelmän tukea.
Kun kyse on terveydenhuollosta, innovatiivisuudella ja luovuudella on tietenkin rajansa. Regulaatio on olemassa varsin hyvästä syystä. On kuitenkin uskallettava ottaa edes pieniä askelia suuntaan, jossa näemme huutavien tarpeiden olevan. Voimme nähdä uudet mahdollisuudet käytännössä vasta, kun olemme ottaneet todellisen askeleen johonkin suuntaan ja näemme asiat uudesta perspektiivistä.
Antti Virkamäki, lääketieteellinen johtaja, Sanofi
Suomi terveystarkastuksessa -tapahtuma järjestetään 18.7.2018 Porissa. Lue lisää ja ilmoittaudu >>
SAFI.SA.18.04.0264