Turhan usein kansainvälisten lääkeyritysten toimintaa Suomessa katsotaan varsin kapea-alaisesti. Toiminta nähdään vain lääkkeiden myyntinä ja keskustelu keskittyy lääkkeiden terveyshyötyjen ja kustannusten välisen tasapainon arviointiin. Tässä ajatusmaailmassa unohdetaan helposti, ettei innovatiivinen lääketeollisuus ole staattista, vaan erittäin vaativaa, ajassa kehittyvää ja jatkuvasti uusiutuvaa.

Vaikka meillä on tällä hetkellä käytettävissä monia hyviä niin ennaltaehkäiseviä kuin hoitaviakin lääkkeitä, ei työ tällä sektorilla ole lähimainkaan valmis. Jokainen sairauden vuoksi ennenaikaisesti päättynyt tai elämänlaadultaan merkittävästi heikentynyt elämä on liikaa ja siksi innovatiivinen lääketeollisuus tekee jatkuvaa kehitystyötä uusien ja parempien lääkkeiden kehittämiseksi.

Tähän kehitystyöhön tarvitaan suuria ja pitkäkestoisia investointeja, ja lääketeollisuus onkin yksi eniten tuotekehitykseen investoivista teollisuudenaloista. Vaikka meillä on Suomessa hyvin rajoitetusti kotoperäistä lääketeollisuutta, voimme vaikuttaa siihen, että kansainvälisten lääkeyritysten tuotanto- ja tuotekehitysinvestoinneista suurempi osa tulisi meille tänne Suomeen. Tästä olisi etua niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Kansainväliset lääkeyritykset investoivat Suomeen mm. erilaisten tutkimusprojektien kautta. Näitä projekteja ovat niin uuden lääkekandidaatin testaukset, eli nk. kliiniset tutkimukset, mutta yhä useammin myös erilaiset rekisteripohjaiset tutkimukset, esimerkiksi jo markkinoilla olevien lääkkeiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Suomella on niin haluttaessa mahdollisuus profiloitua nimenomaan uudentyyppisten laajojen tietoaineistojen ja terveysrekisterien käyttöön perustuvien tutkimusten mallimaaksi.

Kansainvälisten lääkeyritysten Suomessa tekemien rekisteritutkimusten määrä olikin viime vuonna ilahduttavasti reippaassa kasvussa. Kaikki tämä tutkimustoiminta hyödyttää potilaita yksilötasolla tuoden uusia ja parempia hoitomuotoja nopeammin suomalaisten saataville. Toisaalta Suomessa tehtävät tutkimukset ovat suoria investointeja yhteiskuntaamme tuoden työllisyyttä, verotuloja sekä vaikeammin mitattavaa tietotaidon kasvua.

Kun toimintaympäristö on vakaa ja korkeatasoista tietotaitoa löytyy, kansainvälisen lääketeollisuuden intressi investoida maahan myös muuten kasvaa. Esimerkiksi meillä Sanofilla työskentelee suoraan Suomessa noin 100 henkilöä, mutta sen lisäksi insuliinikynien sopimusvalmistuksen kautta työllistämme välillisesti Pohjois-Karjalan Kontionlahdella noin 300 henkilöä lisää. Tällä työllistämisellä on ymmärrettävästi suuri merkitys paitsi työntekijöille henkilökohtaisesti myös yhteisöllisesti paikallistasolla.

Onneksi lääketeollisuuden investointien arvo on huomattu valtionhallinnossa. Kolmen ministeriön (TEM, OKM, STM), Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteystyössä vuonna 2014 luoma terveysalan kasvustrategia ja sitä seurannut terveysalan tiekartta 2016 - 2018 ovat hyvä esimerkki tästä laaja-alaisesta ymmärryksestä. Yksi tärkeimmistä perusajatuksista on, että onnistumiseen tarvitaan toimivia prosesseja ja monen eri tahon yhteistyötä. Hyvä esimerkki terveysalan kasvustrategian käytännön virstanpylväistä on juuri voimaan astunut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä.

Täytyy toivoa, että myös tulevalla hallituksella on vastaavanlaista kokonaisvaltaista ymmärrystä. Näin pääsemme jatkamaan hyvin alkanutta strategian implementointia ja saamme yhdessä varmistettua, että kansainvälisen lääketeollisuuden positiivisen kehän hyödyistä yhä suurempi osa hyödyttää suomalaisia potilaita ja suomalaista yhteiskuntaa laajemminkin.

Jenni Vuola, toimitusjohtaja, Sanofi Oy

SAFI.SA.19.05.0228