Sammio
Haku
Kaupallinen yhteistyö

Suoneen vai suuhun?

Suomalaisen potilaan kannalta ei ole yhdentekevää, millainen lääkemuoto sairauteen on kehitetty. Sillä, pistetäänkö lääke suoneen vai suuhun voi olla suurtakin merkitystä. Pahimmillaan potilas voi jopa jäädä ilman hänelle parasta mahdollista hoitoa. Miksi näin?

Lääkepuolella terveydenhuollon monikanavainen rahoitus tarkoittaa kahta rahoituskanavaa. Kun lääke on tarkoitettu potilaan itse annosteltavaksi, kuten suun kautta otettava tabletti tai ihon alle pistettävä injektio, hän ostaa sen itse apteekista. Kela osallistuu lääkkeen kustannusten kattamiseen siten kuin sairausvakuutuslaissa lääkekorvauksista säädetään.

Mikäli lääkkeen annostelu taas edellyttää terveydenhuollon ammattilaisen toimia, kuten esimerkiksi lääkkeen infusoimista laskimoon, lääke sisältyy sairaalan asiakasmaksuun. Näin lääkkeiden kustannuksista vastaa kunta maksamalla erikoissairaanhoidon kustannukset sairaanhoitopiirille.

Sinällään kuulostaa selkeältä, mutta järjestelmässä on useita haasteita. Moniin kroonisiin sairauksiin on viime vuosina kehitetty tehokkaita lääkkeitä, jotka annostellaan suonensisäisesti, vaikka sairauden hoito ei muuten edellyttäisi sairaalahoitoa. Hyvä esimerkki tästä on MS-tauti, jossa infuusiona annettavat lääkkeet kilpailevat Kela-korvattavien lääkkeiden kanssa. Vastaavasti esimerkiksi syövän hoitoon on perinteisten infusoitavien lääkkeiden rinnalle kehitetty uusia tablettimuotoisia lääkkeitä.

Potilaan yksilöllinen tilanne vaikuttaa siihen, mikä lääke on juuri hänelle sopivin. Hoitava lääkäri voi kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa hän ei voi esimerkiksi klinikan budjettirajoituksen vuoksi valita ”työkalupakistaan” sopivinta lääkettä. Näin voi tapahtua, vaikka mahdollisesti juuri tuo lääke voisi toisaalla säästää yhteiskunnan kokonaiskustannuksia esimerkiksi ylläpitämällä potilaan työkykyä. Kaksi kanavaa ja kaksi eri maksajatahoa voivat valitettavasti johtaa tällaiseen tilanteeseen ja osaoptimointiin.

MS-taudin nykyhoito on vain yksi esimerkki lääkkeiden kaksikanavaisen rahoitusjärjestelmän nurinkurisuudesta. Uuden SOTE-järjestelmän myötä uudet maakunnat ovat avainasemassa siinä, kuinka ne tulevat huolehtimaan potilaiden parhaasta mahdollisesta hoidosta tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa joudutaan väistämättä myös miettimään, miten lääkehuollon monikanavaisuutta uudistetaan tai kehitetään osana SOTEa. Johtavana ajatuksena uudistuksessa tulee olla se, että potilaan lääketieteellinen tarve määrittää sen, mikä lääke valitaan, ei se, annostellaanko lääke suuhun vai suoneen. Jos tämä toteutuu, olemme askeleen lähempänä paljon puhuttua yksilöllistä terveydenhoitoa.

Nina Isonen-Sjölund, Market Access Director, Roche Oy

Logo: Suomi Terveystarkastuksessa 18.7.

Suomi Terveystarkastuksessa 18.7.

Tunteeko erikoissairaanhoito potilaansa? Kuinka ennakointi tukee terveydenhoitoa? Entä mihin lääkekorvausjärjestelmä on menossa?

Kesän kiinnostavin terveysalan vaikuttajatilaisuus kokoaa ammattilaiset ja päätöksentekijät yhteen pohtimaan suomalaista terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Suomi Terveystarkastuksessa tiivistää tuoreimman tiedon ja parhaat käytännöt. Kesällä 2017 Suomi Terveystarkastuksessa -päivä kokosi Poriin 160 terveysalan päättäjää, vaikuttajaa ja ammattilaista. Yli 10 asiantuntijaa paneutui terveydenhuollon ajankohtaisimpiin teemoihin.

Katso kaikki sisällöt »